Metsästetyistä villisioista maksettava korvaus nousee – ”Näytteiden avulla voidaan seurata ASF-tilannetta”

Metsästetyistä villisioista tulee lähettää näytteet tutkittavaksi Ruokavirastoon. Kuva: Johannes Wiehn

Tärkeä osa afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjuntaa on metsästetyistä villisioista lähetettävät näytteet, jotka Ruokavirasto tutkitaan afrikkalaisen sikaruton lisäksi klassisen sikaruton ja Aujeszkyn taudin varalta.

Suomen Sikayrittäjät on maksanut jo useita vuosia metsästysseuroille toiminta-avustusta Suomessa pyydetyistä villisioista.

Tuki maksetaan automaattisesti Ruokavirastoon lähetetyn ASF-näytteen perusteella eli sitä ei tarvitse erikseen anoa, mutta yhteystiedot ja tilinumerot pitää olla ilmoitettuna.

”Korvaus menee seuralle yleishyödylliseen käyttöön ja sillä toivotaan houkuteltavan nuoria ja uusia metsästäjiä mukaan villisianmetsästykseen”, toteaa Suomen sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg.

Lisäksi Ruokavirasto maksaa vielä erillisen näytepalkkion. Ruokaviraston maksama näytepalkkio villisiasta on 40 euroa. Lisäksi naarasvillisiasta maksetaan 60 euron lisäpalkkio, jos mukana on kohtunäyte. Näytepalkkio voidaan maksaa joko yksityishenkilölle tai metsästysseuralle.

Metsästysseurojen kannattaa tilata näytteenottovälineitä ja lähetystarvikkeita valmiiksi Ruokavirastosta. Tilaus on maksuton. Kuva: Eija Vallinheimo

Näytteenottovälineitä ja lähetystarvikkeita voi tilata maksutta Ruokavirastosta. Näytteeksi lähetetään metsästetyn villisian perna, munuainen, pala kohdunsarvea sekä verinäyte. Näyte tulee ottaa mahdollisimman pian eläimen kuoleman jälkeen ja lähettää postitse heti pyyntiä seuraavana arkipäivänä. Näytteitä ei voi enää nykyisin lähettää Matkahuollon kautta.

Villisian lihaa voi käyttää normaalisti elintarvikkeena jo ennen tutkimustuloksien saapumista. Tulokset tulevat normaalisti kuukauden sisällä näytteen lähettämisestä.

Sadan euron ilmoituspalkkion saa myös silloin, jos ilmoittaa kuolleesta ja sairastuneesta villisiasta. Esimerkiksi kolarissa kuolleesta villisiasta tulee aina ilmoittaa paikalliselle kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta.

Villisikakannan hallinta on tärkeä osa afrikkalaisen sikaruton torjuntaa. Jos villisikakanta on suuri, taudin hävittäminen on vaikeaa. Hävittäminen luonnonvaraisista villisioista voisi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Maa- ja metsätalousministeriön laajapohjainen työryhmä linjasi aiemmin lokakuussa, että lyhyellä aikavälillä tavoitteena on jatkaa jo laskussa olevan villisikakannan pienentämistä. Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen nykyisestä.

Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, ettei tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan.

”Villisika on maailman tehokkain sorkkaeläin lisääntymään, joten villisikatilannetta on pidettävä silmällä etenkin niillä alueilla, jossa villisikaa nyt tavataan satunnaisesti”, muistuttaa Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.