Metsä

Stora Enson Annica Bresky odottaa, että neuvotteluilla voidaan yhä vaikuttaa EU:n metsästrategiaan – "Pohjoisten maiden pitää korottaa ääntään", myös liittolaisia tarvitaan

Stora Enson toimitusjohtaja uskoo, että liittolaisia Suomen ja Ruotsin näkemyksille löytyy muun muassa Itävallasta ja Baltiasta.
Kuvat: Sanne Katainen, Janne Riikonen
Stora Enson toimitusjohtajan Annica Breskyn mielestä EU:n metsästrategiassa on tärkeä tunnustaa, että Pohjoismaissa on pitkät perinteet hoitaa metsiä kestävästi.

Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky pitää vielä mahdollisena vaikuttaa EU:n metsästrategiaan. EU:n metsästrategialuonnoksesta kantautuneiden tietojen mukaan EU olisi laittamassa jäihin muun muassa avohakkuut sekä puuttumassa tuntuvasti maiden kansalliseen metsäpolitiikkaan.

”Se on vasta varhainen luonnos, lopullista strategiaa ei ole vielä nähty. Normaalisti näissä prosessissa on tilaa konsultaatioille, ja maiden hallitukset saavat sanoa siihen kantansa”, Bresky sanoo.

Asian puolesta pitää kuitenkin tehdä töitä ja saada metsäalan näkemykset läpi.

”Pohjoisten maiden pitää yhä korottaa ääntään. Olen vakuuttunut, että pystymme saamaan aikaan kunnon keskustelun ja näyttämään, mitä teemme nyt ja millaisia kunnianhimoisia suunnitelmia meillä on metsänhoidolle jatkossa.”

Ymmärrystä ja tarvittavia liittolaisia metsästrategian edistämiseen Suomelle ja Ruotsille voisi löytyä muun muassa Itävallasta, Virosta, Liettuasta ja Norjasta.

Metsästrategiassa on Breskyn mielestä tärkeä tunnustaa, että Pohjoismaissa on pitkät perinteet hoitaa metsiä kestävästi.

”Metsänomistajat ja yhtiöt ovat hyviä siinä. Metsämme ovat kasvaneet, ja Suomessa ja Ruotsissa on enemmän metsää kuin koskaan ennen. Kehitämme edelleen käytäntöjämme.”

Bresky huomauttaa, että nykymetsät ovat tulosta siitä, mitä on tehty vuosikymmeniä sitten. Samoin tulevaisuuden metsät edustavat sitä, mitä tehdään nyt ja tästä eteenpäin. EU:ssa olisikin saatava ymmärtämystä sille, että yhtä aikaa kehitetään puunkorjuun metodeja, huolehditaan biodiversiteetin lisäämisestä ja pidetään osa metsistä pois talouskäytöstä, kuten monet metsänomistajat täällä toimivat.

”Joskus tätä asiaa ei ymmärretä Keski-Euroopassa, missä metsä ei ole ollut osa liiketalouskäytäntöjä.”

Breskynkin mukaan yhteinen tavoite on torjua ilmastonmuutosta. Siihen ei kuitenkaan päästä jättämällä metsät pelkästään seisomaan aloilleen.

”Hoidetulla metsällä on parempi vaikutus kuin hoitamattomalla. Siitä on yhä keskusteltava EU:ssa”, hän sanoo.

Bresky mainitsee myös tilastodatan, sen että Suomi ja Ruotsi eivät raportoi kaikkia suojelualueitaan ja metsiä samalla tavalla kuin muut maat. Tilastot kuitenkin vaikuttavat osaltaan päätöksentekoon. Siinä metsänomistajilla, teollisuudella ja poliitikoilla olisi Breskyn mukaan vielä työtä tehtävänä, jotta tietä näkemyksille saataisiin raivattua EU:ssa.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsäalan suurtapahtuma Proforest käynnistyy Kalajoella huomenna perjantaina – paikalle saapuu 130 näytteilleasettajaa

Poliittinen riski kasvaa metsässä

MT koetaan johtavaksi metsämediaksi – asema jatkanut vankistumistaan

Metsäntutkija: "Hirvikantaa pitää saada reilusti pienemmäksi ja valkohäntäpeura kokonaan pois"