Kuva: Jutta Mykrä
Vastuu korkean suojeluarvon metsäkohteissa on puunostajalla
"Jos puuta on hyvin tarjolla – ostetaanko silloin puuta myös korkean suojeluarvon alueilla, ja syntyykö kauppaa?"
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola odottaa saavansa puukaupoista HCV-alueilla käytännön tietoja elokuun aikana. Tiirolan omat metsät sijaitsevat Petäjäveden Kuivasmäessä, Keski-Suomessa. Kuva: Petteri Kivimäki
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan korkean suojelun HCV-luokitus koskee suomalaisia talousmetsiä. Korkean suojelun alueet sijaitsevat eri puolilla maata. Kuva: Maria Miklas"FSC:n riskinarviointi pysäytti Ylä-Lapin yksityismetsien puukaupan." "FSC:n riskialue yllätti metsänomistajan Heinolassa."
Otsikot ovat Maaseudun Tulevaisuudesta kuluvalta vuodelta. Puun FSC-metsäsertifiointijärjestelmän kontrolloidun puun riskiarviointia koskevat toimenpiteet tulivat voimaan 27. toukokuuta, ja metsänomistajat ovat sen jälkeen odottaneet hermostuneesti, miten se vaikuttaa "korkean suojeluarvon" HCV-alueilla (High Conservation Value).
"Minua ja metsänomistajia askarruttaa, mitä tämä (HCV) tarkoittaa puukauppatilanteessa", kertoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
"Jos puuta on hyvin tarjolla – ostetaanko silloin puuta myös korkean suojeluarvon alueilla, ja syntyykö kauppaa", kysyy Tiirola.
Korkean suojeluarvon alueita löytyy talousmetsistä eri puolilla Suomea – myös metsistä, joita ei ole FSC-sertifioitu.
Tiirola kertoo metsänomistajien olleen häneen yhteydessä kysellen, miten HCV-merkintä kartoissa oikein tarkoittaa metsänhoidon ja puukaupan kannalta.
"Osa yhteydenottajista on ollut hyvinkin levottomia", Tiirola kertoo MT:lle. Yhteydenottojen perusteella korkean suojelun alueita on ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mukaan korkean suojelun HCV-luokitus koskee suomalaisia talousmetsiä, vaikkei metsänomistaja olisikaan sertifioinut metsiään FSC:n alle.
"Puun ostajan tulee varmistaa, että hankintaketjuun tulee vain kriteerit täyttävää puuta. Ostotilanteessa puun ostaja ja myyjä arvioivat, mitä metsässä tulee tehdä, jotta mahdollinen suojeluarvo säilyisi", Niemi kuvaa käytäntöä, joka vasta on muovautumassa.
Tämä voi joissakin tilanteissa tarkoittaa aiempaa varovaisempaa metsänhoitoa, luonnon monimuotoisuuden ja lajirikkauksien huomioimista. Myös alkuperäiskansojen tarpeet on saamelaisten kotiseutualueella otettava huomioon.
FSC-järjestelmän korkeita suojeluarvoja koskevat kontrollitoimenpiteet tulivat Suomessa käyttöön vasta toukokuun 27. päivästä alkaen, mutta kontrolloidun puun HCV-suojeluarvoja on määritetty jo vuosia vastuullisen metsänhoidon yhdistyksessä FSC:ssä. Varsinaisen riskien arvioinnin toteutti ulkopuolinen kansainvälinen konsultti. FSC käytti useampia eri konsultteja, ja HCV:n osalta riskiarvioinnin tekijä oli Nepcon.
FSC Suomi oli osapuolena riskinarvion toteuttamisessa, mutta ei sen soveltamisessa käytäntöön puun hankinnassa.
Metsäteollisuus ry on osallistunut työhön. Metsäteollisuus, Sahateollisuus ry ja MTK ovat keskustelleet kontrolloidun puun hankinnan toimeenpanosta. Metsäteollisuus ry ei ota kantaa puukauppoihin ja niiden hintoihin. Vastuu on puukauppoja tekevillä jäsenyrityksillä.
Isot metsäkonsernit kuten UPM. Stora Enso ja Metsä Group ovat sitoutuneet FSC-sertifiointijärjestelmään ja sen mukaiseen puun hankintaan. Metsänomistajien lähtökohdista tehdyn toisen metsäsertifiointijärjestelmän PEFC:n peitto Suomen metsistä on yli 90 prosenttia.
Useat metsäkonsernien asiakkaat maailmalla ovat sitoutuneet lähinnä FSC-järjestelmään. Kontrolloitua puuta käytetään osana metsäteollisuusyritysten myymän FSC Mix -leimalla varustetun tuotteen valmistusta.
Tiirolan mukaan puukauppa on nyt kesällä valahtanut niin pieneksi, ettei käytännön toimenpiteistä puukaupan yhteydessä ole HCV-alueilla kokemusta.
"Vasta elokuussa päästään näkemään, mitä tämä merkitsee."
Tiirola vetoaa metsäteollisuuden vastuuseen puukaupoissa: "Etteivät metsänomistajat joudu sijaiskärsijöiksi, jos ulkopuolelta voidaan vaikuttaa metsänhoidon kannattavuuteen."
MTK seuraa Tiirolan mukaan tarkasti tilannetta myös käytännön toimenpiteiden osalta.
HCV-merkinnästä ei tule ilmoitusta metsänomistajalle. Metsäteollisuus on toimittanut metsänhoitoyhdistyksille aineistot kesäkuussa, ja jäsenet saavat yhdistyksensä kautta tietää mahdollisesta HCV-luokituksesta metsässään. Karttamerkintä tarkoittaa, että on tehtävä lisäanalyysi. Senkin jälkeen voi olla tilanne, että ei tarvitse tehdä mitään muutosta.
Tapio on laatinut toimintaohjeet metsäammattilaisille. Täsmällistä karttaa ei Metsäteollisuuden mukaan ole olemassa – eikä edes arviota pinta-aloista. Suuntaa-antavat kartat perustuvat muun muassa Luken, Suomen ympäristökeskuksen Syken ja Metsäkeskuksen aineistoihin.
Korjattu 2.8. kello 17.45: HCV-riskiarvioinneissa Metsäteollisuuden sijaan FSC Suomi on vastuussa koko riskinarvioinnista ja lopullisen päätöksen konsulteista teki kansainvälinen FSC Bonnissa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
