Metsänomistajilla takana myrskyisä huippuvuosi

Koillismaalla kaatui juhannuksen tienoilla jopa pari miljoonaa kuutiota puuta. Kuva Taivalkosken Kylmäluomalta. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuluva vuosi jää metsänomistajille ja myös metsäteollisuudelle muistiin yhtenä parhaista. Pelkkää auvoa vuosi ei kuitenkaan ollut. Siitä pitivät huolen myrskyt, metsäpalot ja EU:n voimistunut kiinnostus metsien käytöstä päättämiseen ja sen rajoittamiseen.

Metsänomistajien vuosi käynnistyi rivakasti, kun sahatavaran hinta kipusi kevättalvella taivaisiin. Tukin hinnat lähtivät samalla nousuun, mikä kiritti puukauppaa.

"Osaltaan vilkasta puun tarjontaa selitti repivä metsäkeskustelu. Yhä useamman leimikon tilaaja on huolestunut EU:n ja ympäristöjärjestöjen metsien käytön sääntelyä hamuavista puheista", toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan puun kova tarjonta valahti puunostajien taskuihin. Puuta tuli tarjolle niin paljon, että hinnan ei tarvinnut kehittyä lopputuotteiden maksukyvyn mukaisesti.

Puuralli huipentui kesä–heinäkuun vaihteessa. Silloin rikkoutuivat puukaupan vanhat kuukausiennätykset.

Sahatavaran lisäksi myös sellu kävi maailmalla kaupaksi. Metsäyhtiöiden toimitusjohtajat pääsivätkin syyskesän jälkeen raportoimaan kaikkien aikojen parhaita tuloksia.

Vaikka sahatavaran hinnat putosivat syksyllä, ne jäivät edelleen selvästi lähtötilannetta korkeammalle. Varsinaisia ongelmia metsäteollisuudelle aiheutti paperitehtaiden heikkona pysynyt kannattavuus.

UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkeminen uhkasi lopettaa suomalaisen sanomalehtipaperin tuotannon. Pelastus löytyi lopulta läheltä, kun UPM aloitti sen tuotannon Jämsänkosken tehtailta.

UPM oli vuoden aikana muutenkin tapetilla. Sen yrityskohtaiset palkkaneuvottelut eivät edenneet Paperiliiton kanssa, sillä yhtiö halusi solmia toimialakohtaisia sopimuksia, mikä ei käynyt Paperiliitolle.

Sahoista otsikoihin nousivat Keiteleen ja Teollisuusliiton neuvottelut. Vuoden lopulla AKT päätti tukitoimena lopettaa Keiteleen tuotteiden käsittelyn käräjäoikeuden asettamasta miljoonan euron uhkasakosta huolimatta.

Kalajoella raivosi kesällä poikkeuksellisen suuri metsäpalo. Se tuhosi 230 hehtaaria pääosin Kalajoen seurakunnan omistamaa metsää. Kuva: Aki Paavola

Pohjois-Suomessa metsänomistajien vuotta sävytti juhannuksena riehunut Paula-myrsky. Se kaatoi Koillismaalla jopa pari miljoonaa kuutiometriä puuta.

Koillismaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Antti Härkönen kertoi marraskuun alussa, että puista oli saatu korjattua yli miljoona kuutiometriä. Mahdollisesti jopa toinen mokoma odotti vielä korjuuta.

Kalajoella raivosi puolestaan kesällä poikkeuksellisen suuri metsäpalo. Se tuhosi 230 hehtaaria, pääosin Kalajoen seurakunnan omistamaa metsää.

Seurakunta päätti syksyllä suojella paloalueesta 106 hehtaaria.

Vuoden ikäviin uutisiin kuului Otso metsäpalveluiden yrityssaneerauksen epäonnistuminen. Yhtiö ajautui syksyllä konkurssiin.

Töitä metsissä olisi riittänyt ja rahaa. Kestävän metsätalouden rahoitusta jäi jälkeen käyttämättä miljoonia euroja.

Kulunut vuosi oli yksi metsäteollisuuden parhaista. Se innosti myös sahat investointeihin. Kuva Junnikkalan sahalta Kalajoelta. Kuva: Maiju Pohjanheimo

Pohjoissuomalaiset metsänomistajat ja yhteismetsät törmäsivät vuoden aikana myös FSC-sertifiointiin kuuluviin korkean suojeluarvon kohteisiin. Niiden ilmestyminen puunostajien kartoille pysäytti paikoin puukaupan.

Kyse on siitä, että FSC-sertifiointi sallii myös sertifioimattoman puun käytön FSC-tuotteiden valmistuksessa, jos tuo puu täyttää tietyt vaatimukset. Koska FSC-puuta ei ole tarjolla tarpeeksi, sitä käyttävät puunostajat joutuvat noudattamaan FSC:n vaatimuksia koko puusumassaan.

Luonnonvarakeskuksen professoreiden selvitys paljasti syksyllä, että Tapion puunostajille laatimat kartat korkean suojeluarvon alueista perustuivat heikkoon aineistoon.

Kyseisellä aineistolla ei professorien mukaan pitäisi perustella taloudellista toimintaa. Aineiston laatijat puolustautuivat, että suojeluarvo pitää aina varmistaa maastokäynnillä.

Vuoden aikana käytiin kovaa vääntöä myös EU:n suuntaan. EU osoitti aina vaan selvempiä pyrkimyksiä metsäasioiden päsmäröintiin.

Kovan sisäisen otatuksen jälkeen Suomen hallitus päätti vastustaa EU:n kestävän rahoituksen ilmastokriteerejä, koska niihin liittyi liian pitkälle menevää metsäsääntelyä. 13 jäsenmaan vastarinta ei riittänyt hankkeen pysäyttämiseen.

Ennen joulua EU-parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelijana toimiva Ville Niinistö (vihr.) ehdotti vielä EU:n hiilinielutavoitteen tuntuvaa kiristämistä. Niinistö kaavaili hiilinielun nostoa pääosin maatalouden piikkiin, mutta sillä pelättiin olevan vaikutuksia myös Suomen tuleviin hakkuumahdollisuuksiin.

EU:n ja ympäristöjärjestöjen metsätalouden harjoittamiseen kohdistamat uhat saivat osan metsänomistajista turvautumaan aavistushakkuisiin. Askolalainen metsänomistaja Matti Jäppilä perusteli MT:ssä omia hakkuitaan sillä, ettei halunnut metsäinvestointien valuvan hukkaan.

Lue myös:

Poliisi epäilee: Huolimattomuus syynä Kalajoen jättimäiseen metsäpaloon heinäkuussa

Askolalainen metsänomistaja hakkauttaa kalliomänniköt EU:n taksonomia-asetuksen takia – "Tämä on ensimmäinen kokemani muutosuhka, joka harmittaa oikeasti"

Paula-myrskyn tuhoja korjattu jo yli miljoona kuutiota – saman verran kuin Osaran aukeilta irtosi puuta aikanaan