Pakkasen kiristyminen yhdellä asteella vaatii päivässä kolme hakerekallista lisää, jotta lahtelaisilla olisi kotona lämmintä

Lahti Energian Kymijärvi III -biolämpölaitos käyttää talvikaudella päivittäin yli 50 rekallista haketta, purua ja kuorta. Kuva: Kari Salonen

Energiapuuvarastoja on haketettu ja poltettu vauhdilla kylmän alkuvuoden aikana.

"Polttoaineen kulutus on selkeästi isompi kuin viime vuonna, nyt ollaan ehkä normaalitilanteessa. Arvioimme, että voimalassa kuluu tänä vuonna karkeasti 900 000 irtokuutiota biomassaa", kertoo Lahti Energian energiajohtaja Mikko Rajala.

Syksyllä 2019 valmistunut Lahti Energian Kymijärvi III -lämpövoimala käy toista talveaan. Se tuottaa lämpöä 100 000 asukkaan Lahteen 190 megawatin teholla.

Voimala toimii Kymijärvi II -yksikön rinnalla, joka käyttää polttoaineenaan purkupuuta ja muuta kierrätyspolttoainetta.

Lämpövoimalan polttoaineen tarve riippuu voimakkaasti säästä. Vuotuiseen vaihteluun varaudutaan varastoimalla energiapuuta terminaaleihin, kertoo Lahti Energian energiajohtaja Mikko Rajala. Kuva: Kari Salonen

Talvikaudella Kymijärvi III nielee päivittäin yli 50 rekallista polttoainetta – haketta metsätähteistä ja pienpuusta, purua ja kuorta. Nyrkkisääntönä on, että kun pakkanen kiristyy asteella, polttoainetta kuluu kolme rekkaa enemmän.

Energian kulutus keskittyy voimakkaasti talvikuukausille. Joulu–helmikuussa palaa noin puolet koko vuoden hakemäärästä.

Rajala arvioi, että viime vuonna haketta kului 25 prosenttia vähemmän verrattuna tämän vuoden tarpeeseen.

Selkeästi kylmemmästä talvesta huolimatta varapolttoaineisiin eli turpeeseen tai kivihiileen ei ole tarvinnut kajota.

Puuta varastoidaan jatkuvasti terminaaleissa ja metsäteiden varsilla. Jakeesta riippuen varastointiaika on muutamasta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Voimalan pihavarastoon sopii vain muutaman päivän kulutusta vastaava määrä.

Lahti Energialle haketta toimittavat muun muassa Metsä Group, Koskitukki ja metsänhoitoyhdistysten omistama Family Timber. Polttoaineesta 85–90 prosenttia tulee kotimaasta, suurin osa sadan kilometrin säteellä Lahdesta.

"Meillä on tietty osuus tuontia toimitusvarmuuden takia. Tuonnin avulla pystytään vastaamaan äkillisiin vaihteluihin, jos tulee esimerkiksi tuotannonrajoituksia teollisuudessa tai lämmin talvi, jolloin puuta ei pystytä kaikkialta hakemaan."

Hakkeen käyttöä koko maassa lisää pakkastalven ohella turpeen käytön väheneminen.

Rajala uskoo, että turpeesta luopuminen vaikuttaa energiapuun markkinoihin Lahden seudullakin, vaikka turpeen käyttö on alueella vähäistä. Kaukolämmön hinta pyritään pitämään kilpailukykyisenä omaa toimintaa tehostamalla.

Andrei Bokov otti näytteen Kymijärven lämpövoimalalle toimittamastaan hakekuormasta. Lämpövoimalassa palavan hakkeen kosteuspitoisuus on noin 40–50 prosenttia. Kuva: Kari Salonen

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Ilkka Köntti arvioi, ettei turpeen korvaaminen jää kotimaisen puun saatavuudesta kiinni.

"Kyllähän meillä puuta kasvaa metsissä. Turve- ja energiapuukeskustelussa on paljon teollisuuspolitiikkaa mukana."

Köntti ennustaa energiayhtiöiden ostavan tulevaisuudessa yhä enemmän ainespuun läpimittoihin yltävää puuta. Se ei ole kuitenkaan välttämättä sellu- ja paperijättien etujen vastaista.

Köntti puhuu metsänomistajien etujärjestön suulla, mutta hänellä on kokemusta myös teollisuuden puunhankinnasta.

"Se on jatkuvaa tasapainottelua eri tavaralajien oikeiden suhteiden kanssa, aina on jotain liikaa ja jotain liian vähän. Mukaan tulee isoja määriä heikkoarvoista puuta, kuten juurikäävän lahottamaa kuusta."

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistys varautuu Tampereen Naistenlahden uuden biovoimalaitoksen valmistumiseen vuonna 2022. Yhdistyksellä on ollut pitkään vireillä uuden energiapuuterminaalin rakentaminen.

"Terminaali tarvitaan, jotta syöttöliikenne voidaan kasvattaa jatkuvaksi virraksi. Jos ollaan metsähaketuksen varassa, kaikki autot seisovat samaan aikaan rantatunnelin ruuhkassa."

Köntti vakuuttaa, että kuluvan talven pakkasiin on varauduttu hyvin.

"Onneksi tuli kylmä talvi ja lämmöntarve, tuntuu että kysyntäpiikki kehittyy aina vaan terävämmäksi."

Pakkaslumi on aiheuttanut välillä haasteita, sillä se kastelee hakkeen herkästi.

"Puuterilumi on hakemiehen painajainen. Haketuskoneet luovat voimakasta ilmavirtaa kohti kuormatilaa, ja lunta menee hakkeen sekaan. Kosteuspitoisuudet ovat korkeampia puuterilumeen aikaan."

Lue myös:

Etelä-Pohjanmaan lämpölaitokset ennustavat, ettei paikallinen puu riitä turpeen korvaamiseksi – ratkaisu saattaa löytyä tuontihakkeesta tai aivan muusta kuin puusta

Tutkija: Hakkeen kysyntä Suomessa mahdollistaa lehtipuuhakkuiden lisäämisen Venäjällä