Loistoristeilijät ruokkivat sinilevää Itämerellä — ruuantähteet täsmäravintoa levälle: ”Lisäsysäys jo rehevöityneelle alueelle on erityisen huono asia”
Kansainväliset risteilijät eivät saa purkaa käymäläjätteitään Itämereen, mutta ruokajätettä säädökset eivät koske.
Helsinkiin alkuvuodesta saapuneilla kansainvälisillä risteilijöillä ruokittiin sataman tilastojen mukaan 48 000 matkustajaa. Esimerkiksi hiljattain kaupungissa vierailleen MSC Preziosan (kuva) matkustajamäärä voi olla yli 3 500 henkeä. Kuva: Jarkko SirkiäKoronan jälkeen uudelleen käynnistyneet kansainvälisten risteilijöiden vierailut tuovat pelkästään Helsinkiin arviolta yli 160 alusta.
Viime vuonna voimaan tullut säännös kieltää matkustajalaivoja laskemasta käsittelemätöntä käymäläjätettä Itämereen.
Hienonnettu ruokajäte ja erilaisista pesuista keittiöissä ja suihkuissa kertyvä harmaavesi voidaan yhä laskea mereen.
Baltic Sea Action Groupin (BSAG) meriliikenteen projektijohtajan Elisa Mikkolaisen mukaan Itämeren ravinnekuormituksen kannalta merkityksellistä on se, päästävätkö laivat merellä kertapurkuja vai tehdäänkö jatkuvaa päästöä.
”Kun valmiiksi rehevöityneelle merialueelle tule lisäsysäys, on se erityisen huono asia niillä alueilla”, Mikkolainen sanoo.
Ongelma liittyy tapaan, jolla ruuanjätteitä päästetään mereen.
”Hienonnettu ruokajäte on koostumukseltaan sellaista, että sen ravinteet ovat juuri siinä muodossa, jota sinilevät voivat käyttää hyödykseen. Se on samalla kaikkein ikävin muoto, jossa pienehkökin määrä riittää tekemään ryöpsähdyksen.”
Merenkulusta aiheutuva ravinnekuormitus lisää merenpohjan happikatoa ja laajojen levälauttojen syntymistä. Myös luonnon monimuotoisuus kärsii ravinnepäästöjen seurauksena.
”Ruokajätteen osalta ei ole näköpiirissä tiukennuksia, mutta Suomi puskee tätäkin asiaa eteenpäin Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Helsingin komission (Helcom) foorumeilla.”
Käymäläjätteitä varten aluksissa on olemassa käsittelyjärjestelmiä ja uusissa laivoissa tekniikka voi poistaa myös valtaosan typestä ja fosforista.
”Valtaosassa laivoja ei niitä iän takia ole, tai ne ovat rakennusvuotensa takia puutteellisia. Kyse ei ole halusta tai asenteesta aluksilla, mutta jos kyseessä on kymmenen vuotta vanha laiva, siinä on pienet tankit. Pitkällä merimatkalla ne väkisinkin täyttyvät ja ne täytyy tyhjentää.”
Rahtilaivat voivat laskea ilman voimassa olevia kansainvälisiä säädöksiä kaikki jätevetensä mereen, minkä johdosta BSAG on lähtenyt kirittämään vapaaehtoisia toimia.
Mikkolaisen mukaan muutos on nyt käynnissä myös satamissa, joihin ei käymälävettä aiemmin jätetty lainkaan.
”Varustamot ovat alkaneet kysellä palvelun perään, ja satamat ovat alkaneet laittaa asioita kuntoon.”
Lisäksi muun muassa UPM on aloittanut vastuullisuuskampanjan rahtiliikenteessään ja Gasum biokaasun valmistuksen HaminaKotkan ja Rauman satamissa kerättävästä jätevedestä yhteistyössä BSAG:n kanssa.
Eräänä päivänä kaikkien jätteiden lasku laivoista mereen kielletään, Mikkolainen uskoo.
”Silloin on hyvä olla valmiina ja prosessit mietittynä. Suomi on ollut asiassa aktiivinen harmaiden vesien saamisesta säädösten piiriin samoin rahtialusten käymäläjätteistä IMO:ssa ja Helcomissa.”
Itämerellä liikennöi joka päivä noin 2 000 alusta, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Rahtialuksilla on noin 25 000 hengen miehistö.
Maatalouden ja yhdyskuntien päästöihin suhteutettuina laivapäästöt ovat pieni osa, Mikkolainen sanoo.
”Meidän näkemys on, että ei lähdetä syyttelemään laivoja. Ongelmaa on työstettävä sekä maissa että merellä. Saamme nykyisin Suomeen saapuville rahtialuksille ennakolta tietoa siitä, että ne voivat käyttää satamassa tätä palvelua.”
Kaukomailta Itämerelle saapuva laivan miehistö saattaa pelätä isoa laskua jätevesistä. Maksu määräytyy laivaan koon mukaan, mutta sen osuus on pieni ja osa pakollista jätemaksua.
”Tämän takia kaikki jäte kannattaa jättää satamaan. Nyt tarvitaan vain lisää tiedotusta.”
Toisin kuin kansainväliset risteilijät, Ruotsiin ja Viroon liikennöivät autolautat ovat purkaneet kaiken jätteensä viemäriverkkoon jo vuosia.
”Kaikki kuormitus Itämereen on turhaa, tulee se mistä lähteestä tahansa. Vanhoja syntejä on jo aivan tarpeeksi meren pohjassa.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
