Niinistön ja Marinin selvä linjaero: presidentti puolustaa sekä nykyisiä että aikaisempia pyrkimyksiä pitää yhteyttä Kremliin

Presidentti Sauli Niinistön mukaan on olemassa suuri riski, että Ukrainan sota jakaa maailman pysyvämmin kahtia. Kuva: Werner Bachmeier

Münchenin turvallisuuskokoukseen viimeisen kerran Suomen tasavallan presidenttinä osallistuva Sauli Niinistö ei mielellään lähde spekuloimaan, mihin pian vuoden päivät jatkunut Ukrainan sota päättyy.

Hänen mukaansa vuosi sitten, kun maailman turvallisuuspoliittinen eliitti kokoontui Baijerin pääkaupunkiin, ”sodan kumut kuuluivat jo”. Mutta osattiinko tuolloin ounastella, että Venäjän brutaali hyökkäys johtaa tilanteeseen, jossa nyt ollaan?

”Ehkä kaikkein ongelmallisin havainto on se, että kenelläkään ei ole ihan täyttä käsitystä siitä, kuinka pitkään tämä jatkuu ja mihin asti mennään”, Niinistö alleviivaa MT:n haastattelussa.

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on erityisesti viime viikkoina kiistelty siitä, mitä Ukrainan tai Venäjän voitto voisi käytännössä tarkoittaa. Osa lännen johtajista korostaa, ettei Venäjä saa voittaa. Jotkut taas painottavat, että Ukrainan pitää voittaa.

Joillekin Venäjän voitto tarkoittaa sitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ottaa itselleen ainakin Krimin ja koko Itä-Ukrainan, eikä ruokahalu välttämättä lopu tähän.

Ukrainalaiset itse määrittelevät oman voittonsa niin, että kaikki omat alueet pystytään pitämään, eli palataan vuoden 2014 Krimin miehitystä edeltäneeseen tilanteeseen.

”Pannaanpa raja mihin tahansa, se tulee säilymään jännityksen rajana. Toisella voi olla syviä frustraatioita ja revanssihenkeä, tai molemmilla voi olla sitä, riippuu, missä se rauhan raja on”, Niinistö linjaa.

Hän tapasi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa vajaa kuukausi sitten. Keskustelua käytiin myös siitä, miltä mahdollinen rauhanratkaisu voisi näyttää.

”Zelenskyillä on nyt samanlaista ajattelua kuin itselläni on ollut. Hänen mielestään rauhassa määriteltävän Venäjän ja Ukrainan välisen suhteen päälle pitää tulla ratkaisu, jossa maailman suuret mahdit eli Yhdysvallat, Kiina, Intia, ja EU jotenkin pyrkivät takaamaan, että tuo suhde säilyy.”

Niinistön mukaan kyse on samankaltaisista, mutta kaikkia koskevista turvatakuista, joista Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ”vähän epäonnekkaasti” puhunut.

”Minun on vaikea nähdä, miten ilman tällaisia takuita voidaan välttää Eurooppaa jakava raja, jossa on suuria jännitteitä ja jonka molemmilla puolilla vain kerätään voimia uusia iskuja ja niiden torjumista varten.”

”Zelenskyi tavoittelee epäilemättä sitä, että karhulla on valjaat. Jos on tarpeeksi arvovaltaa ja kiristysruuveja, osapuolet pystytään pitämään aloillaan”, Niinistö uskoo.

Presidentti otti Münchenin turvallisuuskokouksen keskusteluissa useaan otteeseen esille riskin siitä, että maailma jakautuu Ukrainan sodan seurauksena kahtia.

”Tämä voi johtaa hyvinkin syvään juopaan”, Niinistö tähdentää.

Avainkysymys hänen mukaansa on, miten Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet kehittyvät. USA:n ulkoministeri Antony Blinken ja Kiinan ulkopolitiikkaa johtava Wang Yi tapasivat Münchenissä laihoin tuloksin.

Niinistön mielestä tärkeintä olisi, että suurvaltojen välinen keskusteluyhteys säilyy.

”Kysymys on samasta asiasta, kun minä olen pyrkinyt tukemaan Macronia ja liittokansleri Olaf Scholzia siinä, että täytyy pitää auki mahdollisuutta puhua myös Kremliin päin.”

Erityisesti Itä-Euroopassa tähän EU:n mahtimaiden linjaan suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Samanlaisia äänenpainoja on kuulunut myös Suomesta. Niinistö torjuu kritiikin.

”Jos ei puhuta, tulee vain pommeja. On säilytettävä mahdollisuus käydä keskustelua sitten, kun sen aika tulee.”

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että rauhasta puhuminen näyttää nyt ennenaikaiselta ja että sota voi jatkua loputtoman pitkään. Nyt keskeistä on Ukrainan sotilaallinen tukeminen.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvosteli Münchenin turvallisuuskokouksessa tiukasti politiikkaa, jota länsi, Suomi muiden mukana, harjoitti Venäjän suuntaan vuonna 2014 Krimin miehityksen jälkeen.

”Jos olisimme reagoineet voimakkaammin, sota ei olisi syttynyt”, Marin totesi paneelikeskustelussa.

Myöhemmin hän tarkensi kantaansa ja viittasi erityisesti siihen yhteydenpitoon, jota lännen johtajat, myös presidentti Niinistö, harjoittivat Kremlin suuntaan Krimin miehityksestä huolimatta.

”Vuonna 2014 olisi pitänyt asettaa paljon voimakkaampia pakotteita Venäjää kohtaan. Venäjä jatkoi keskusteluita eri maiden kanssa ja se ehkä lähetti väärän viestin Putinille.”

Viime lauantaina Münchenissä pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö korosti, että tapaamiset ja keskustelut Putinin kanssa olivat vuoden 2014 jälkeen perusteltuja ja Euroopassa myös laajasti toivottuja.

MT:n haastattelussa hän muistutti, että reilu vuosi sitten, ennen sodan alkamista, hänen oma yhteydenpitonsa Kremliin oli tiivistä.

Suomen ja Ruotsin päätös liittyä Natoon palkittiin Münchenin turvallisuuskokouksessa arvostetulla Ewald von Kleist -palkinnolla. Juhlahumua himmensi se, että jäsenyyksien toteutuminen on edelleen ilmassa. Kukaan ei osaa varmasti sanoa, koska koko länsiliittoumaa nöyryyttävä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan päättää ratifioida.

Niinistö teki heti kokouksen alussa selväksi, että asia on nyt yksinomaan Turkin käsissä. Turkki saattaa hyvinkin ratifioida Suomen jäsenyyden ensin. Suomi ei silloin voi Niinistön mukaan vetää hakemustaan takaisin.

Hän myöntää, että jäsenyysprosessin venyminen on ollut yllätys.

”Alku lähti niin hyvin, että tällaista ei välttämättä osattu odottaa. Muistan kyllä viime keväänä käyttäneeni puheenvuoron, jossa totesin, että pahimmassa tapauksessa tämä menee eduskuntavaalien yli.”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että parhaassa tapauksessa Turkin ratifiointi Suomelle tulisi jo maaliskuussa. Pahimmassa tapauksessa Erdoğan lykkää maassa toukokuussa pidettäviä vaaleja, mikä tarkoittaa, että Ruotsin ja myös Suomen jäsenyysprosessi voi jatkua jopa yli heinäkuussa Vilnassa pidettävän Nato-huippukokouksen.