Riikka Manner korostaa alueellista ja sosiaalista eheyttä
JOHANNA KANNASMAA Keskustan uuden varapuheenjohtajan Riikka Mannerin mielestä hallituksen vaatimat vakuudet eurotuille ovat lähinnä silmänkääntötemppu. Kuva: Viestilehtien arkistoKeskustalainen europarlamentaarikko Riikka Manner valittiin kesäkuussa puolueensa varapuheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa.
”Päätös ehdolle asettumisesta kypsyi kevään mittaan ja vahvistui pääsiäisen jälkeen. Sain myös paljon pyyntöjä puheenjohtajakisaan lähtemiseen. Katsoin kuitenkin, ettei tehtävä olisi ollut järkevästi sovitettavissa yhteen nykyiseen työ- ja elämäntilanteeseeni.”
Varkaudesta kotoisin oleva Manner työskentelee viikot europarlamentissa ja on pienen lapsen äiti.
”Puolueen eteen tehtävä työ on sydämen asia. Lisäksi olen erittäin kiinnostunut kotimaan politiikasta, vaikka nykyiset työni painottuvatkin Euroopan suuntaan. Varapuheenjohtajana pääsen perehtymään entistä syvällisemmin myös kotimaisiin kysymyksiin.”
Europarlamentissa Manner on keskittynyt työssään alue- ja maatalouspolitiikkaan.
Tuore varapuheenjohtaja haluaa niiden korostuvan enemmän puolueensa politiikassa.
”Olen tehnyt aluepolitiikan ja maatalousasioiden parissa töitä nyt kolmen vuoden ajan. Tällä hetkellä olen yksi viidestä mepistä, jotka laativat aluepolitiikan uuden lainsäädännön tulevalle rahoituskaudelle. Aluepolitiikan kokonaisuudessa päätetään yhteensä 350 miljardin euron kohdennuksista. Tämä on Suomen kannalta erittäin tärkeä asia.”
Keskustan uusi puoluejohto on jakanut keskinäiset vastuualueet.
Alue- ja maatalouskysymysten ohella Manner keskittyy ympäristö- ja metsäasioihin, energiapolitiikkaan sekä työ- ja perhe-elämäkysymyksiin.
Manner näkee, että Suomen hallituksen vaatimat vakuudet ovat lähinnä silmänkääntötemppu.
”Keskusta harjoitti hallituksessa ollessaan tiukempaa europolitiikkaa kuin nykyhallitus nyt.”
Manner on kollegansa ja puoluetoverinsa, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen linjoilla siitä, että Suomen vaikutusvalta ei ole viime aikoina EU:ssa ainakaan kasvanut.
”Pelkään, että näistä vakuusasioista väännettäessä kulutettiin luottamuspääomaa, jota olisi tarvittu toisaalla. Alue- ja maataloustuista käydään lähitulevaisuudessa kovia ja Suomen kannalta äärimmäisen tärkeitä vääntöjä.”
Joitakin onnistumisia on kuitenkin jo saatu.
”Yhdessä ruotsalaisen mepin Jens Nilssonin kanssa saimme sisällytettyä alueellisten valtiontukien kokonaisuuteen maininnan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityisasemasta.”
Suomi saa kuluvalla tukikaudella EU:sta aluetukia yhteensä 1,3 miljardia euroa. Summasta peräti 40 prosenttia on sidottu harvaan asutukseen.
Keskustan on Mannerin mielestä kyettävä jatkossa tarjoamaan ihmisille selvempiä vaihtoehtoja, joihin tarttua.
”Kahdeksan pääministerivuoden aikana politiikka pelkistyi ehkä liikaa asioiden hoitamiseen. Riittävää kosketusta ihmisten arkeen ei ollut.”
Kaikkia ei varapuheenjohtajan mielestä pidäkään yrittää miellyttää, vaan joidenkin asioiden puolesta on uskallettava taistella.
”Kuntapuolella vastustamme pakkoliitoksia ja haluamme turvata lähipalvelut. Puhtaan kotimaisen lähiruuan, ja laajemmin omavaraisuusajattelun, puolustaminen on meille luontainen asia.”
Jalkatyö korostuu syksyn kuntavaaleissa.
”Kuntavaalit ovat keskustalle hyvin tärkeät. Uskon, että menestymme kohtaamalla ja kuuntelemalla ihmisiä.”
Mannerin mielestä perinteiselle keskustalaiselle ”köyhän asian” hoitamiselle on nyt suuri tilaus suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Yhteiskunta on koventunut valtavasti. Tuloerot ja alueelliset erot ovat revähtäneet. Nuorisotyöttömyys on todellinen uhka.”
Toisaalta systeemi on sellainen, ettei työnteko ole kaikissa tilanteissa kannattavaa.
”Sosiaaliturvaa pitää yksinkertaistaa. Työn vastaanottamisesta täytyy aina palkita.”
Myös perhepolitiikassa riittää Mannerin mukaan sarkaa.
”Kotihoidontukea ja vanhempainvapaata pitää kehittää siten, että myös miehet voivat olla enemmän kotona, kun lapset ovat pieniä. Toisaalta naiset ovat nyt epätasa-arvoisessa asemassa työelämässä. Tässä olemme Ruotsia ja Tanskaa jäljessä.”
JUKKA KOIVULA
MT haastattelee kesällä
puolueiden varapuheenjohtajia.
Aiemmin haastateltuja:
Janne Sankelo (kok.) 27.6.,
Juha Rehula (kesk.) 2.7. ja
Antti Lindtman (sd.) 27.7.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
