Megaturve Oy:n talousluvut tiivistävät koko turvealan tilanteen.
"Vuonna 2019 liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa. Tulosta kertyi 123 000 euroa", yrityksen toimitusjohtaja Hannu Isokääntä kertoo.
Lopullinen tuloslaskelma viime vuodelta ei vielä ole valmis, mutta Isokääntä on toiveikas: "Luvut ovat lähes samat kuin vuonna 2019."
Tänä vuonna rytisee.
"Liikevaihto romahtaa noin puoleen."
Vuonna 2022 synkkenee entisestään.
"Silloin on vaarassa loppua koko yritys."
Loppuminen olisi suru-uutinen yrittäjälle ja yrityksen työntekijöille.
Erittäin ikävä uutinen se olisi myös runsaan tuhannen asukkaan Merijärven kunnalle. Megaturve Oy on pohjoispohjalaisen Merijärven suurin yksityinen työnantaja.
Työntekijämäärä on suurimmillaan kesäisin. Silloin yritys työllistää nelisenkymmentä ihmistä, kun mukaan lasketaan aliurakoitsijat ja heidän väkensä.
"Merijärvellä kesätyöpaikat ovat lähinnä kunnalla ja Megaturpeella. Yrityksemme on ollut monen nuoren ensimmäinen työpaikka", Isokääntä sanoo.
Nuorten työllistäminen on mieluisaa.
"On tärkeää, että he pääsevät käsiksi ansiotyöhön. Uskon, että työ ja palkka ovat parasta lääkettä syrjäytymisen torjuntaankin."
Megaturpeen myönteiset talousvaikutukset säteilevät pitkälle oman pitäjän ulkopuolelle. Isokääntä ojentaa luettavaksi komean listan. Siihen on koottu kotimaiset koneet ja laitteet, joita Megaturve käyttää tuotannossaan: traktoreita, jyrsimiä, kääntäjiä, lanoja, keruuvaunuja, nostureita...
Turvetuotannon laitteiden valmistus antaa työtä ja toimeentuloa 30 paikkakunnalle kautta Suomen.
Turvetuotannon lisäksi yrityksen toimialana on koneurakointi.
”Turvetuotannosta tulee noin 60 prosenttia liikevaihdosta. Joskus turpeen osuus oli jopa 80 prosenttia.”
Megaturve on myös vientiyritys: se on rahdannut kasvuturvetta Eurooppaan yli 20 vuotta.
”Markkinat kasvavat. Vienti on kuitenkin uhattuna, jos polttoturvetta ei saa hyödyntää. Soita ei kannata raivata pelkästään kasvuturpeen nostoon.”
Sama pätee kuiviketurpeeseen: sen nostaminen on kannattamatonta, mikäli polttoturpeelle ei ole käyttöä.
Hallituksen viimesyksyisen budjettiriihen päätökset olivat paha pettymys, Isokääntä sanoo.
”Ihmettelen hallituksen kiireettä nostaa turpeen energiaveroa ja määrätä turpeelle lattiahintamekanismi. Miksi hallitus ei malttanut odottaa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän turvemietinnön valmistumista?”
Mietintö valmistuu pian, työryhmän toimikausi päättyy 31.3.2021.
Isokäännän mukaan hallituksen veropäätöksen vuoksi hake sai turpeeseen nähden kilpailuedun, jonka arvo on 2,7 euroa/megawattitunti.
”Tämän edun turvin Venäjältä ajetaan nyt haketta Suomeen. Turpeen käyttö on puolestaan pudonnut jokaisessa laitoksessa huomattavasti.”
Hulluinta on, että hake tulee ulkomailta, Isokääntä sanoo.
”Tutut suomalaiset hakeyrittäjät kertovat, että heidän hakkureidensa käyttöaste on laskenut.”
Hallituksen toimia Isokääntä ei pysty käsittämään.
”Turvetuotannossa eurot ovat jääneet pyörimään maakuntiin ja Suomeen. Nyt eurot syydetään ulkomaisen hakkeen ostoon, ja meitä turveyrittäjiä aletaan elättää työttömyyskorvauksilla mökkeihimme. Eihän tässä ole mitään järkeä”, hän parahtaa.
”En voi ymmärtää, miten tämä voi olla kannattavaa valtiolle.”
Hallitus lupaa ohjelmassaan toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
”Mikä kiire Suomella on? Esimerkiksi Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä ja Saksa vuoteen 2050 mennessä.”
Isokääntä kuvaa tunnelmia toivottomiksi.
”Mitä Suomen maaseudulla saa enää yrittää? Turvetuotantoa ei sallita, turvemaiden viljelykieltoja on väläytelty ja kotimainen hake ei kelpaa lämpölaitoksiin.”
Yrittäjä ihmettelee, miten turveala selviää lankeavista maksuistaan, kun turpeen nosto soilla keskeytyy ja kun uudet, maksamattomat koneet muuttuvat romuraudaksi.
”Valmista turvetta on aumoittain, mutta sitä ei saa myydyksi.”
Turve on mahdollistanut huonompilaatuisenkin metsähakkeen polttamisen, Isokääntä sanoo.
”Vaara on, että kotimaiset energiarisukot jäävät hyödyntämättä, kun turvetta ei voi käyttää apupolttoaineena. Ulkomailta ajetaan nyt kattiloihin aika järeää puuta.”
Turvealan yrittäjät ovat monta kertaa harmitelleet eduskunnan suuren valiokunnan arparatkaisua, joka tehtiin joulukuussa 2000.
Valiokunta äänesti, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta energiaa.
Äänet menivät tasan, jolloin turvauduttiin arvontaan. Arpa ratkaisi, että turve on uusiutumatonta eli fossiilista energiaa.
Mikäli arpa olisi ratkaissut toisin, turve voisi olla meillä esimerkiksi biopolttoaineiden raaka-aine, Isokääntä sanoo.
Lue lisää:
MTK vaatii energiaturpeen holtittoman alasajon ja metsähakkeen tuonnin pysäyttämistä
