Päästöoikeuden rajusti noussut hinta ja hallituksen päättämä energiaturpeen veronkorotus vauhdittavat turveyritysten syöksyä.
Turpeen käyttö vähenee vauhdilla, joka on paljon nopeampi kuin hallituksen haluama käytön puolitus vuoteen 2030 mennessä. Kotimaisen turpeen sijasta lämpölaitoksissa palaa tuontihake ja -puu.
"Nollavero energiaturpeelle. Se on nopein lääke tässä tilanteessa", karstulalainen turveyrittäjä Markus Muhonen sanoo.
Samaa mieltä on turveyrittäjä Jarkko Juntunen Vieremältä.
"Veron painaminen nollaan voisi auttaa yrityksiä pysymään pystyssä."
Turpeen vero on ollut tämän vuoden alusta 5,7 euroa megawattitunnilta. Hallitus lähes kaksinkertaisti veron, joka aiemmin oli kolme euroa megawattitunnilta.
Turve-elinkeino on iso työllistäjä monessa pitäjässä seuduilla, joilla työpaikkoja ei ole liikaa tarjolla.
Nyt yritykset ovat vaakalaudalla, muistuttivat turveyrittäjät kokoontumisessaan Kaustisella viime viikolla. Paikalla oli yrittäjiä Kainuusta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja pohjalaismaakunnista.
"Monelle kunnalle turve on kuin vienti Suomelle. Turve tuo paikallistalouteen euroja oman kunnan ulkopuolelta", Tapio Salminen sanoo. Insinööritoimisto Saloy Oy:n toimitusjohtaja Salminen oli yksi tilaisuuden järjestäjistä.
Turvetuotannon alasajo ei koettele vain yrittäjiä ja heidän työntekijöitään. Yrityksen kaatuessa sammuu muitakin valoja.
"Työpaikkojen ja verotulojen menetys on kova isku pienelle maaseutukunnalle. Riittääkö raha kouluihin? Miten käy terveyspalvelujen? Lopettaako lähikauppa?"
Alasajo merkitsee vaikeuksia alkutuotannollekin, joka tarvitsee turvetta kuivikkeeksi.
Pelkän kasvu- ja kuiviketurpeen nosto suon pintakerroksista ei kannata taloudellisesti.
Pohjoispohjalaisen Merijärven suurin yksityinen työnantaja on Megaturve Oy, jonka toimialat ovat turvetuotanto ja koneurakointi.
"Turvetuotannosta tulee noin 60 prosenttia liikevaihdosta. Joskus osuus oli jopa 80 prosenttia", toimitusjohtaja Hannu Isokääntä kertoo.
Työntekijöitä on eniten kesäisin. Silloin yritys työllistää nelisenkymmentä ihmistä, kun mukaan lasketaan aliurakoitsijat ja heidän väkensä.
"Merijärvellä kesätyöpaikat ovat lähinnä kunnalla ja Megaturpeella. Yrityksemme on ollut monen nuoren ensimmäinen työpaikka."
Keski-Suomen kunnista Karstulassa on eniten turvetuotannossa olevia soita.
”Turve-elinkeino on todella tärkeä meille”, Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio kertoo MT:lle.
Kunnan 3 800 asukkaasta työllisiä on 1 450. Heistä turvetuotanto työllistää suoraan noin 60.
”Lisäksi alihankinnassa työskentelee nelisenkymmentä karstulalaista.”
Kunnan talousarvion loppusumma on 32 miljoonaa euroa. Pitäjässä toimivien turveyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Honkajoella Satakunnassa turve tarjoaa kesäsesongissa työtä jopa 120 ihmiselle. Se on lähes viidennes työllisten määrästä, joka on noin 660.
Honkajoki on ollut tämän vuoden alusta osa Kankaanpään kaupunkia.
Juha Kivioja kertoo esimerkin turpeen työllisyysvaikutuksista 1 100 asukkaan Halsualta Keski-Pohjanmaalta.
Kiviojan yrityksellä on urakoitavanaan kymmenen suota, joilta ajetaan turvetta Kokkolaan, Pietarsaareen, Seinäjoelle ja Vaasaan. Kesäkaudella työssä on noin 50 ihmistä.
"Turvekuljetuksissa on kuusi yhdistelmää ja 15 kuljettajaa."
Merijärvi, Honkajoki, Karstula ja Halsua ovat esimerkkejä kunnista, joissa turve on iso elinkeino ja merkittävä työllistäjä. Turvetuotanto vauhdittaa paikallistaloutta useissa maakunnissa ja kymmenissä muissakin kunnissa.
Jaakko Salminen Lestijärveltä Keski-Pohjanmaalta tuntee turve-elinkeinon kohta viiden vuosikymmenen ajalta. Hän lähti alalle 1970-luvun alussa.
”Kun silloin energiakriisissä jouduttiin sammuttamaan valoja, Jaskalla syttyi lamppu ja päätin ryhtyä kotimaisen energian tuottajaksi.”
Siihen kannusti valtiovaltakin.
”Oikein innostettiin, että tehkää turpeesta kilpailukykyinen energiamuoto. Sillä tiellä olen yhä.”
Turve on tuonut toimeentulon omalle perheelle ja monelle muullekin. Ulkopuolisia työntekijöitä on ollut parhaimmillaan 15, Salminen kertoo.
”Surullista kehitystä”, Salminen sanoo turvetuotannon alasajosta.
”Tämä Suomen touhu menee mahdottomaksi. Tällä menolla meiltä loppuu työ ja meiltä loppuu lämpö.”
Hallituksen päätökset energiaturpeen veronkorotuksesta ja lattiahintamekanismista hän arvioi merkiksi siitä, että vihreät ovat saaneet keskustankin kainaloonsa.
”Surullisena seuraan energiaturpeen epäreilua kohtelua Suomessa”, sanoo sotkamolaisen Suokone Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Meriläinen.
”Ei voi kuin ihmetellä nykyhallituksen turvelinjauksia.”
Vuonna 1971 perustettu konepajayritys on erikoistunut turvekoneiden ja murskausjyrsinten tekoon. Yritys työllistää suoraan 25 henkilöä. Lisäksi sillä on useita alihankkijoita.
”Poliittisilla päätöksillä turveala pantiin ensimmäisen kerran kärsimään 1980-luvun lopussa. Silloin Suokone Oy alkoi kehittää vaihtoehtoisia tuotteita.”
Peltojen ja metsien raivaukseen tarkoitetun murskaimen kehittely alkoi tuolloin.
”Se on vientituote ja yrityksemme pelastus. Kotimaisen turvealan ahdinko ei vie enää yöunia, mutta surulliseksi se vetää.”
Lue lisää:
