HK Scan korvannut Venäjän-vientiä Aasian markkinoilla
Iso osa EU:n sianlihasta on viety Venäjälle, joten elintarvikepakotteet sotkevat pahasti unionin ylituotannon vaivaamia sianlihamarkkinoita.
HK Scan on toimitusjohtaja Hannu Kottosen mukaan pystynyt hoitamaan vastaanottamansa sianlihan, mutta viennin arvoa on menetetty. Myös tuottajahinta on pudonnut.
Konserni on löytänyt sianlihalle korvaavia markkinoita Aasiasta ja Oseaniasta.
Kottonen hämmästelee vaatimuksia, joiden mukaan tuottajien ja teollisuuden pitäisi saada julkisista varoista korvauksia Venäjän EU:lle asettamien elintarvikkeiden tuontikieltojen aiheuttamista menetyksistä.
”EU:n sianlihantuotanto on kärvistellyt yli puoli vuotta venäläisen tuontikiellon kanssa. Asia alkoi kiinnostaa päättäjiä ja tiedotusvälineitä vasta, kun Venäjä asetti pakotteita uusille tuotteille.”
Kottonen oudoksuu myös eteläisen Euroopan hedelmäntuotannolle EU:lta pikaisesti löytynyttä taloudellista tukea pakoteongelmien ratkaisemiseen.
Uusimmat Venäjän tuontirajoitukset sisältävät myös naudan- ja siipikarjanlihan. Koska niistä ei unionissa ole merkittävää ylituotantoa, vaikutukset ovat sianlihaan verrattuna pienet.
Venäjän mukaan lihaa löytyy muualta ja omaa tuotantoa kasvatetaan roimasti.
”Ei missään ole varastoitu lihaa Venäjän markkinoita varten. Kiellon ulkopuolelle jääneet maat voivat lisätä idänkauppaa, mikä merkitsee lihantarjonnan vähenemistä toisaalla”, Kottonen huomauttaa.
Kottonen painottaa vientikanavien avaamisen olevan pitkäjänteistä työtä edellyttäen lupia, sertifiointeja ja tarkastuskäyntejä.
”Tätä suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät usein ymmärrä.”
Kottonen patistaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa ja maa- ja metsätalousministeriötä panostamaan vientiin ja palkkaamaan riittävästi kyvykkäitä henkilöitä hoitamaan asioita.
HK Scan ja muut lihayritykset sekä Elintarviketurvallisuusvirasto vira ovat tehneet töitä kahdeksan vuotta Kiinan viranomaisten kanssa aloittaakseen lihan myynnin suoraan sikäläisille markkinoille, Kottonen kertoo.
Suomalaisella liha-alalla ei viime vuosina ole mennyt kovin hyvin. Tilanne ei Kottosen mukaan ainakaan vielä uhkaa jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä, mutta ylituotanto nakertaa ketjun kannattavuutta.
Sianlihalla on kaksi selkeää sesonkia: kesä ja joulu, joten tuotannon pitäisi sopeutua nykyistä paremmin kysyntään.
Suomessa tuijotetaan liikaa yhden vuoden lukuihin ja ajatellaan tuotantomääriä arvon sijaan.
”Sianlihalle löytyy ottajia, mikäli halvalla myydään.”
Kottonen ei ota kantaa siihen, onko Suomessa liikaa lihayrityksiä. ”Toimijoita on merkittävästi, mutta onko kaikilla edellytyksiä toimia kannattavasti.”
Lihafirmojen fuusioista on turha puhua nykyisen kilpailulainsäädännön ollessa voimassa.
”Määräävä markkina-asema on käsitteenä historiallinen jäänne. EU:ssa pitäisi olla vapaat sisämarkkinat, mutta käytännössä markkinoiden rajat ovat samat kuin Suomen valtiolla.”
Kottosen mielestä liha-alan viranomaisvalvonta paisuu paisumistaan, kun kontrollin pitäisi nykyistä enemmän pohjautua vapaaehtoisuuteen.
”Virkamiehillä ja poliitikoilla ei ole riittävästi kansantaloudellista vastuuta säädöksiä laatiessaan. Byrokratian ja turhan työn määrä kasvaa, mikä tulee kalliiksi ja nakertaa kilpailukykyä.”
Esimerkiksi elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä ei Kottosta hymyilytä.
”Forssan tuotantolaitoksillamme työskentelee 10 Eviran edustajaa. Lisäksi noudatetaan ISO-laatujärjestelmiä ja asiakkaat tekevät omia tarkastuskäyntejä. Tähän päälle tulisi vielä Oiva-valvonta.”
MAIJA ALA-SIURUA
Sarjassa haastatellaan yritysten
toimitusjohtajia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
