PTY: Kilpailulaki ei voi suosia tuottajia
Kari Luoto
Päivittäistavarakauppa PTY ihmettelee MTK:n vaatimuksia kilpailulain muuttamisesta tuottajien asemaa turvaavaksi.
”Kilpailulainsäädäntö suhtautuu erittäin tiukasti siihen, millaisista asioista ketjussa kilpailijoiden välillä voi sopia. Hinnoista sopiminen on lähtökohtaisesti aina kielletty”, muistuttaa lakimies Janne Koivisto PTY:stä.
Hänen mukaansa keskustelussa unohtuu, että kansallinen kilpailusääntely perustuu EU:n perussopimukseen ja EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön.
”MTK:lta näyttää unohtuvan myös se, että kilpailulaki on sama kaikille toimialoille.”
Kilpailulain tarkoitus ei ole suojata kilpailulta vaan varmistaa sen toimivuus. ”Tämähän on hyvä asia.”
Koivisto muistuttaa MTK:n olevan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan jäsen, kuten myös Elintarviketeollisuusliitto ja PTY.
”Lautakunta on hyvä esimerkki siitä, miten kauppatavat saadaan kuntoon turhaa sääntelyä lisäämättä. Itsesääntely ja vapaaehtoisuus ovat joustavampi, nopeampi ja tehokkaampi tapa kohentaa ketjun toimintaa kuin hidas ja jäykkä lainsäädäntö.”
Lisäksi EU:n markkinajärjestelyasetus mahdollistaa toimialaorganisaatioiden rakentamisen niin, että siinä ovat eri elintarvikeketjun portaat mukana. Hinnoista ei kuitenkaan saa sopia.
Toimitusjohtaja Kari Luoto PTY:stä huomauttaa, että kilpailijat eivät lähtökohtaisesti saa sopia hinnoista, mutta niistä neuvotteleminen toimitusketjussa on normaalia markkinataloutta.
”Tuottaja keskustelee teollisuuden kanssa ja teollisuus neuvottelee kaupan kanssa.On tuottajien ja teollisuuden tehtävä brändätä suomalaiset tuotteet niin, että kuluttajat haluavat ostaa niitä. Kauppa myy sitä, mitä asiakkaat haluavat”, hän sanoo.
Vähittäiskaupan aseman elintarvikemarkkinoilla väitetään olevan niin vahva, että se voi suurin piirtein sanella hinnat teollisuudelle.
PTY kiistää tämän muistuttaen neuvotteluosapuolina olevan suuria, vientiäkin harjoittavia yrityksiä.
MTK haluaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkivan S-ryhmän hinnoittelua. Järjestön mielestä ryhmä käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa halpuuttaessaan elintarvikkeita.
Kilpailulaki määrittelee ensin markkinat, joilla toimitaan, Koivisto muistuttaa. Tämän jälkeen katsotaan, onko yrityksellä määräävä markkina-asema ja lopuksi, käyttääkö se asemaansa väärin.
Suomen vähittäiskauppamarkkinoilla toimii saksalainen jätti Lidl.
Laki katsoo, ettei sillä täällä ole määräävää markkina-asemaa eikä se käytä asemaansa vääriin vaikka myy edullisia elintarvikkeita.
”Suomalaisten elintarvikemarkkinoita hallitsevat S-ryhmä ja Kesko, joiden tekemisiä viranomaiset valvovat jatkuvasti”, Koivisto toteaa.
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
