HKScan valui senttiosakkeeksi – ”Emme määrittele itseämme kriisiyhtiöksi”

Tero Hemmilän (vas.) pesti HKScanin johdossa päättyi tulosvaroitukseen. Hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola ja yhtiön hallitus käynnistivät uuden toimitusjohtajan haun. Kuva: Kari Salonen

Elintarvikekonserni HKScan ei vakuuta sijoittajia. Konsernin vertailukelpoinen kuuden kuukauden liikevoitto oli seitsemän miljoonaa euroa tappiolla. Yhtiön kassavirran heikkeneminen ennustaa vaikeuksia.

Helsingin pörssissä yhtiön torstaina antama tulosvaroitus ja heti perään tiedotettu toimitusjohtaja Tero Hemmilän työsuhteen lopettaminen merkitsivät yhtiön pörssikurssin putoamista alle yhden euron haamurajan.

Torstaina HKScanin osake noteerattin 0,97 euroon eli HKScan valui pörssissä niin sanotuksi senttiosakkeeksi.

Perjantain päätöskurssiksi noteerattiin 99 senttiä, vähäisellä vaihdolla. Maanantaiaamuna Helsingin Nasdaq-pörssi avautuu kello kymmeneltä.

Vuodessa yhtiön arvosta on sulanut 40 prosenttia, vuosikymmenessä yli 70 prosenttia.

Onko HKScan kriisiyhtiö, hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola?

”Ei, emme määrittele itseämme kriisiyhtiöksi. Tietyt mittarit ovat tiukoilla taserakenteen ja kannattavuuden osalta.”

Lisäpääomien hankinta omistajilta ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä keskusteluissa. Rahoitusasemansa vahvistamiseksi HKScan haki ja sai lisäpääomia suunnatulla osakeannilla yhtiön omistajilta viimeksi keväällä 2019.

Silloin uuden osakkeen merkintähinta oli 1,60 euroa.

Yhtiön viidenneksi suurimpana omistajana (2,7 prosenttia osakkeista) myös MTK osallistui rahoituskierrokselle.

”Väliin näytti jo paremmalta. Toimintaympäristö on nyt äärimmäisen haastava. Suuri huoli on ennenkaikkea suomalaisen lihatuottajan edustajana”, kommentoi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

OP nosti perjantain aamuanalyysissaan esille myös mahdollisen tarpeen yhtiön lisäpääomittamiselle ”vallitseva markkinatilanne, velkaantumisaste ja kustannuspaine huomioiden”.

HKScanilla oli korollista nettovelkaa kesäkuun lopussa 346,3 miljoonaa euroa. Yhtiön nettovelkaantumisaste nousi 109,6 prosenttiin. Vuotta aiemmin nettovelkaantumisaste oli 92,8 prosenttia. Tunnusluku mittaa yrityksen korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta.

Kassavirran heikkeneminen ennustaa vaikeuksia. Elintarvikekonserni HKScanilla nuo vaikeudet alkoivat jo viime vuoden lopulla.

”Kassavirta on meille yksi tärkeimmistä mittareista. Pyrimme kääntämään kassavirran positiiviseksi, riittävällä suuruudella”, HKScanin hallituksen puheenjohtaja Reijo Kiskola kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle.

Tammi–kesäkuun osavuosikatsauksen mukaan yhtiön kuuden kuukauden kassavirta oli 12,1 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli yli 28 miljoonaa euroa posiiivinen.

Nouseva inflaatio, kallistuva ruoka ja kuluttajien epävarmuus ovat paha yhtälö loppuvuonna ja ensi talvena. Eritoten Baltian markkinoilla inflaatio on kurittanut HKScania. Virossa elokuun inflaatio nousi jo 25 prosenttiin.

Kiskolan mukaan toimintaympäristön muutos, sen nopeus ja koko inflaatiokehitys tuotantopanosten osalta on valtavan iso. Etenkin energian kallistuminen syö kannattavuutta.

OP:n tuoreen analyysin mukaan ”tulosvaroitus kertoo tuotantokustannuksiin ja erityisesti energiakustannuksiin kohdistuvista ja odotettua voimakkaammista heijastusvaikutuksista.”

HKScan on nostanut tuotteidensa hintoja viime vuodesta saakka, kun inflaation ja tuotantokustannusten myötä lihan hankinta ja alkutuotanto ovat kallistuneet.

Yhtiön hallitus alensi tulosohjeistustaan: liiketuloksen arvioidaan laskevan vertailuvuodesta, mutta pysyvän voitollisena.

Koko vuoden tuloskehitykseen vaikuttaa merkittävästi kansainvälisen liha- ja viljamarkkinan kehitys.

Yhtiön toimitusjohtajana helmikuussa 2019 aloittanut Tero Hemmilä jättää HKScanin toimitusjohtajan tehtävät välittömästi – yhtiön hallituksen tiedotteen mukaisesti ”yhteisellä sopimuksella”. Yhtiö on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan haun.

HKScanin hallitus nimitti väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Juha Ruoholan, joka on yhtiön johtoryhmän jäsen sekä toiminut Baltian liiketoimintayksiköstä, Puolan liiketoiminnasta sekä konsernin viennistä ja tuonnista vastaavana johtajana.

Ruoholalla on monipuolinen tausta elintarviketeollisuuden eri yhtiöissä. HKScanissa hän on työskennellyt yhteensä neljä vuotta

Ruoholan tehtävänä on kääntää HKScan kannattavaksi lihataloksi. Kiskolan mukaan nyt tarvittiin nopeita ja vaativia toimenpiteitä – ja johdon vaihdosta.

Onko edessä uusia kustannusleikkauksia tehtaissa ja henkilöstöleikkauksia?

Kiskola ei halunnut ”tässä tilanteessa ottaa kantaa siihen, mitä toimenpiteitä tarvitaan”.

HKScanin taserakenne on kasvaneen velkaantuneisuuden myötä suhteellisen heikko.

”Velkaantuneisuus on korkealla tasolla. Sitä pyritään vahvistamaan saamalla yhtiö kannattavaksi”, Kiskola toteaa.

HKScan on vaihtanut toimitusjohtajiaan suhteellisen tiuhaan. Hemmilän edeltäjä Jari Latvanen toimi lihatalon johdossa vuodet 2016–2018. Hänen edeltäjänsä oli Hannu Kottonen, 2012–2016. Kottonen peri toimitusjohtajuuden Matti Perkonojalta (2009–2012).

HKScanille ja sen omistajille jatkuvat toimitusjohtajan vaihdokset irtisanomiskorvauksineen eivät tule halvaksi: sopimuksen mukaan Hemmilä saa irtisanomiskorvauksena 12 kuukauden palkan sekä yhtiön maksaman ja jo kertyneen lisäeläkevakuutukseen maksetun eläkesäästön.

Hemmilän palkka ja maksetut kannustinpalkkiot olivat vuonna 2021 yhteensä 997 560 euroa.