Sofi Oksanen: Tämä tuskin on viimeinen kerta, kun Putin käyttää nälkää aseena – ”On täysin mahdollista, että Venäjän federaatio hajoaa”
Ukrainan sodan sotarikosoikeudenkäynnit tulevat kestämään vuosikymmeniä. ”Sanktioista ei voida missään tapauksessa luopua ilman niitä”, sanoo kirjailija Sofi Oksanen.
Suomen Nato-jäsenyys nytkähti askeleen eteenpäin Madridin kokouksessa. Mitä Suomen jäsenyys tarkoittaisi Virolle? ”Itämeren alueen puolustaminen on helpompaa, jos Suomi on Nato-maa”, Sofi Oksanen sanoo. Kuva: Jarkko Sirkiä”Putin käyttää nyt ruokaa aseena. Kannattaa muistaa, että tämä tuskin tulee olemaan viimeinen kerta”, sanoo kirjailija Sofi Oksanen.
Neuvostoliitto oppi käyttämään nälkää ja energiaa aseena Ukrainan neuvostotasavallan nälänhädässä eli holodomorissa 1932–1933.
”Se suoritettiin muun muassa nälkiinnyttämisen kautta ja sen suoritti Neuvostoliitto.”
”Nyt tapahtuu uudenlainen kansainvälinen holodomor Venäjän toimesta.”
Vladimir Putin tietää Oksasen mukaan oikein hyvin, miten Venäjän ja Neuvostoliiton voitot on hankittu.
Oksanen syntyi ja kasvoi Jyväskylässä mutta on viettänyt lapsena pitkiä aikoja Neuvosto-Virossa.
Onko länsi ollut liian sinisilmäinen, kun puoli maailmaa on tullut riippuvaiseksi Venäjän ja Ukrainan viljasta ja Eurooppa Venäjän energiasta?
”Käytän sanaa sokeus. Sinisilmäisyys on viattomuutta. Suomi tai Iso-Britannia ei ole lapsi, jota voi pitää edesvastuuttomana toiminnastaan.”
Tietoa on Oksasen mukaan ollut riittävästi. Siitä huolimatta sitä ei ole haluttu uskoa. Ukrainan merkitystä ei ole ymmärretty.
”Ukraina on olemassa ilman Venäjää, mutta Venäjää ei olisi olemassa ilman Ukrainaa.”
Venäjästä julkaistaan Oksasen mielestä riittävästi tietokirjallisuutta Suomessa. Ukrainasta ei.
Ensimmäinen suomenkielinen teos maan historiasta ilmestyi vasta vuonna 2016 ja holodomorista kertova Anne Applebaumin Punainen nälkä vuonna 2018.
Ukrainan sodan täytyy päättyä Ukrainan voittoon ja Venäjän häviöön, Oksanen painottaa.
”Sotarikosoikeudenkäynnit tulevat kestämään vuosikymmeniä. Sanktioista ei voida missään tapauksessa luopua ilman niitä.”
Venäjän armeija on kertonut, että yli 300 000 ukrainalaista lasta on viety Venäjälle.
Uhreja on tuhansia. Todistusaineistoa kansanmurhasta on ennennäkemätön määrä, kiitos puhelinten ja tietoliikenneyhteyksien, Oksanen sanoo.
”Tällaisten selvittely ei lopu vuodessa eikä se lopu siihen, että tulee rauha.”
Venäjän imperialismi ja kolonialismi jatkuu, kunnes se lopetetaan. Se ei tapahdu vapaaehtoisesti, sanoo Oksanen.
”On täysin mahdollista, että Venäjän federaatio hajoaa. Venäjä on aika nuori valtio. Ei ole sanottu, että se on ikuinen.”
Venäjän oppositio on ajettu nurkkaan, vaiennettu tai maanpaossa. Uusi Venäjä syntyy pikemminkin muualla kuin itänaapurin alueella, Oksanen arvioi.
Oksasen mukaan Ukrainassa taistellaan, koska Putin klikkeineen vastustaa Venäjän federaation eli 83 itsehallinnollisesta osasta muodostuvan 1991 perustetun liittovaltion, hajoamista.
Länsi kyllästyy pitkään sotaan ja Ukraina painostetaan suostumaan rauhaan epäsuotuisilla ehdoilla. Ukraina menettää osia maastaan ja Venäjän joukot jäävät maahan. Tämä johtaa uuteen Venäjän hyökkäykseen.
Venäjä käy painostamaan Puolaa.
Nämä ovat todennäköisempiä kehityskulkuja kuin se, että Venäjä hyökkäisi Nato-maa Viroon, Oksanen sanoo.
Oksanen toivoo, että lännen moraali säilyy korkealla ja keskusteluja Venäjälle asetetuista sanktioista luopumisesta ei aloiteta, jos hyökkääjä ei tunnusta vastuutaan sodasta.
”Kasvojensa säilyttämisen vuoksi Euroopalla ja lännellä on tietyt moraaliset kriteerit. Montaa muuta mannerta ei kiinnosta pätkääkään.”
Vaikka esimerkiksi Afrikassa tullaan kärsimään Ukrainan sodan seurauksista, sota Euroopassa ei Afrikkaa, Kiinaa tai Intiaa hetkauta, Oksanen huomauttaa.
Venäjä näyttäytyy suorastaan hyväntekijänä, kun se tuo Ukrainasta varastettua viljaa ilmaiseksi maihin, joissa ei tiedetä mitään toisesta maailmansodasta.
”Venäjä on taitava propagandassa ja disinformaatiossa.”
Oksasen mukaan lännen pitäisi pitää itsensä niin kiinnostavana, että vaikkapa Kiina haluaa säilyttää kauppasuhteet myös länteen, eikä operoida vain Venäjän kanssa.
Venäjän merkitys esimerkiksi Intialle vähenee, jos Intia ei pysty ostamaan Venäjältä aseita.
Tässä pakotteet auttavat, vaikka niiden vaikutuksia pitää odottaa.
”Pakotteet ovat hankalampia kuin mitä Putin on odottanut. Hänen on annettu toimia niin holtittomasti niin pitkään.”
”Venäjä ei pysty aseellistamaan itseään maailman parhaaksi armeijaksi, jos sillä ei ole länsimaisia komponentteja.”
Maanantaina luottoluokitusyhtiö Moody's kertoi, että Venäjä on laiminlyönyt ulkomaanvelkansa maksun ensimmäistä kertaa vuosisataan.
STT kertoi, että Venäjä jätti viimeksi maksamatta ulkomaiset velat vuonna 1918, jolloin vallankumousjohtaja V.I. Lenin ilmoitti, että vasta perustettu Neuvostoliitto ei aio maksaa tsaarin ottamia lainoja.
Tavalliset venäläiset pelkäävät kaaosta. Neuvostoliiton hajoamisen oli sekasortoista aikaa ja historiasta löytyy muitakin kaaoskausia.
”Yksi Putinin vallan salaisuus on, että hän pyrkii tarjoamaan tietynlaista vakautta.”
Vakautta ei uhkaa se, että marketista on joku tavara loppu. Venäläiset ovat tottuneet siihen, että valtio voi olla epävarma.
”Palkkojen ja eläkkeiden maksun epävarmuus ei ole ennennäkemätöntä.”
Suomessa asiasta suututaan. Venäjällä viljellään perunoita ja kaalia datshan pihassa, haetaan sieniä metsästä ja keitellään omat viinat.
Suomessakin mannerlaatat liikkuvat. MT kertoi toukokuussa, että miljoona suomalaista aikoo lisätä kesällä kotitarveviljelyä.
”Tämä on aivan loistavaa. Maatahan Suomessa riittää. On ihan hyödyllistä tietää, miten peruna saadaan kasvamaan maassa”, Oksanen ilahtuu.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
