Italialaiset ovat villeinä suomalaiseen pakasteherneeseen

Markku Iivonen esittelee yhtä Säkylän tehtaan suurimmista tuotteista, peruna-sipulisekoitusta. Vasemmalla Maria Pero, oikealla Anu Ora. Kuva: Kari Salonen

Apetitin tehtaalla Säkylässä on hämäävän hiljaista. Tuttuja pakastevihannesseoksia pussitetaan tasaiseen tahtiin, mutta pääosa linjastosta seisoo odottamassa.

Se käynnistyy kesä–heinäkuun vaihteessa, kun pinaattia aletaan korjata. Silloin alkaa täysi tohina. Seuraavana vuorossa on tuoreherne, sitten porkkana ja moni muu kasvis. Tammikuussa lopetellaan perunalla.

Viime vuonna tuorehernettä prosessoitiin ensimmäistä kertaa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Tänä vuonna sama keskeytymätön prosessi otetaan käyttöön myös pinaattisesongin aikaan.

Sata sopimusviljelijää ovat prosessin tärkein osa, Apetitin liiketoimintajohtaja Anu Ora korostaa. Heidän kanssaan sovitaan hinnat ja määrät etukäteen ja tehdään muutenkin tiivistä yhteistyötä.

"Haluamme turvata heille jatkuvuuden, niin että he voivat esimerkiksi investoida koneisiin ja laitteisiin. Emme voi onnistua, elleivät viljelijämme onnistu."

Peruna ja porkkana ovat Apetitin raaka-aineista määrällisesti tärkeimmät. Ehkä kiinnostavin on kuitenkin tuoreherne.

Se kasvaa Pohjoismaissa makeaksi, samalla tavoin kuin pitkä päivä tekee kotimaan mansikasta parempaa kuin eteläeurooppalaisesta. Siksi herneellä hifistelevät italialaiset haluavat juuri pohjoisen hernettä.

"Italialaiset kolkuttelivat ovellemme jo muutama kymmenen vuotta sitten", pakastetuoteryhmän johtaja Markku Iivonen kertoo.

Kun Findus lopetti herneen jalostamisen Ruotsissa 2017, kysyntä Apetitilla räjähti.

Tulevana kesänä Säkylän tehdas viljelyttää tuorehernettä 1 200 hehtaarilla eli 30 prosenttia viime vuotta enemmän. Tavoitteena on viiden miljoonan kilon sato.

Herneen viljely on taidelaji. Toissa kesän viileistä ja märistä säistä kasvi nautti, mutta korjuu oli sateiden takia hankalaa. Viime kesän kuivuus ja helteet olivat herneelle myrkkyä.

"Viime kesänä herneen korjuun aikaikkuna oli vain kuusi tuntia", Apetitin Räpin koetilan tutkimusagronomi Maria Pero huomauttaa. "Jos se ylittyi, laatu kärsi."

Koko sopimusalan istutukset on keväällä suunniteltu niin, että tehtaan kolme järkälemäistä korjuukonetta pääsevät sujuvasti siirtymään lohkolta toiselle ja niillä on koko ajan tarjolla oikeassa kasvuvaiheessa olevaa puitavaa.

Siis teoriassa – säiden armoillahan tässä koko ajan ollaan.

Parhaimmillaan herne on jäässä jo kaksi tuntia puinnista.

Tämän hetken ruokatrendit suosivat Apetitia. "Kotimaisuus, kasvispainotteisuus, helppous – kaikki nämä ovat meidän puolellamme", Ora toteaa.

Apetitin pakastevihannesseoksilla on uskollinen mutta osin melko ikääntynyt ostajakunta.

Uusia sukupolvia houkutellaan kehittämällä koko ajan uutta. Tällä hetkellä kovassa nosteessa ovat kasvispihvit ja -pyörykät.

Apetitin vegaanipizzat ovat saaneet kehuja. Niiden täytteessä on lihan sijaan niin sanottua kasvisjauhista, jonka pääraaka-aine on hernekonsentraatti.

Mutta kas kummaa, hernettä vievän yrityksen "hernejauheliha" perustuu tuontiin.

Hernekonsentraattia ei ole kotimassa saatavilla, Ora kertoo.

Hänen mukaansa kannattavan kokoisen hernekonsentraattitehtaan rakentaminen maksaisi satoja miljoonia euroja. Sen tuotteille pitäisi olla kansainväliset markkinat.