"Pariskunta voi rahallisesti hyötyä jopa 7 000 euroa" – asiantuntija kertoo veromuutoksen pienentäneen merkittävästi maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun hinta-eroa

Merja Piira mietti uutta lämmitysmuotoa vuoden verran, kun hän päätti luopua öljylämmityksestä. Loppusuoralle valikoituivat maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu, jonka ulkoyksikkö on ilmalämpöpumppua järeämpi. Kuva: Kimmo Haimi

Ilma-vesilämpöpumppu kierrättää viileämpää vettä kuin aiempi öljylämmitys, joten LVI-asentaja Jetro Kraemer asensi Merjan Piiran taloon uudet patterit. Kuva: Kimmo Haimi

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa luultavasti pitkiksi ajoiksi entisestään kallista energian hintaa.

Tilastokeskuksen mukaan sähköllä ja öljyllä lämmitetään yli puolet noin miljoonasta omakotitalostamme – suurin osa niistä sähköllä. Taloa voi huokeasti tiivistää ja siten säästää suuren summan – asiasta voit lukea lisää tästä.

Järeämpi toimi on hankkia edullisempaa energiaa tuottava lämmitysjärjestelmä. Vaihtoehtoja on lukuisia, jos talossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.

Heinolassa asuva Merja Piira luopui 30 vuotta vanhasta öljylämmityksestä viime viikolla ja hankki vuonna 1985 rakennettuun omakotitaloonsa ilma-vesilämpöpumpun.

"Öljylämmitys oli jo elämänsä ehtoopuolella ja olisi pitänyt muutenkin uusia."

Piira kertoo kauhulla katselleensa öljyn hinnan kehitystä Venäjän aloitettua sotatoimet Ukrainassa, joten vaihdon aika osui kohdalleen.

Vuoden verran hän vertaili eri lämmitysmuotoja asiantuntijoiden kanssa. Puupelletit hän hylkäsi, koska polttoaineen vaatimia säilytystiloja ei ollut. Hakelämmitys taas olisi vaatinut polttoainetta omasta takaa. Kaukolämpöä ei alueella ollut.

Loppusuoralle pääsivät maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu.

"Maalämpökaivo olisi tontillani pitänyt porata syvälle, ja järjestelmä olisi maksanut 16 000–20 000 euroa."

Piiran valitseman ilma-vesilämpöpumpun hinnaksi tuli ennen valtion tukea 12 000 euroa.

"Investointi maksaa itsensä 10 vuodessa, jos järjestelmä toimii moitteitta."

Ilma-vesilämpöpumppu on noussut erittäin suosituksi tavaksi korvata öljylämmitys, sanoo Motivan asiantuntija Teemu Kettunen. Se tarvitsee rinnalleen jonkin toisen järjestelmän, sillä ilma-vesilämpöpumpun teho ei yksin enää riitä alle -15 asteen lämmössä – uusimmat laitteet toki auttavat lämmityksessä jopa -25 asteessa.

Kalleimmassa vaihtoehdossa ostetaan järeä ilma-vesilämpöpumppu, jolla lämmitetään myös käyttövesi. Tällöin on yleisintä, että laitteen sisäyksikköön kytketään sähkövastukset, jotka tuovat lisätehoa ja hoitavat lämmityksen kokonaan kovimmilla pakkasilla.

Jos öljykattila on uudehko ja hyväkuntoinen, voidaan sen rinnalle hankkia edullisempi pienitehoinen ilma-vesilämpöpumppu, joka hoitaa pääosan tilojen lämmityksestä mutta jättää käyttöveden ja kovemmilla pakkasilla myös tilojen lämmityksen öljykattilan hoidettavaksi.

"Öljyä kuluu melko vähän etenkin, jos käyttöveden lämmitystarve on pieni", Kettunen sanoo", Kettunen sanoo.

Piira päätti luopua kokonaan öljystä ja sai näin ely-keskuksen 4 000 euron avustuksen. Laite kytkee tarvittaessa sähkölämmityksen automaattisesti päälle.

Valtion tukien lisäksi tarjolla on veroporkkanaa, ja yhden niistä voi valita. Kettusen mukaan kahden hengen taloudessa maalämmön hintaero ilma-vesilämpöpumppuun pienenee, jos valitsee korotetun kotitalousvähennyksen.

"Nyt sen enimmäishyöty on omavastuun jälkeen 3 500 euroa per henkilö. Maalämpöön siirtyessä pariskunta voi rahallisesti hyötyä suurimmillaan 7 000 euroa, sillä työn osuus on maalämmössä iso."

Maalämmön lämpökaivo kestää talon koko elinkaaren ja lämpöpumppukin 15–20 vuotta. Toisaalta myös ilma-vesilämpöpumppu voi päästä 15 vuoden ikään.

Molemmat järjestelmät tarvitsevat toimiakseen sähköä, ja maalämmön hyötysuhde on hieman parempi. Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa yhdellä kilowattitunnilla kahdesta kolmeen kilowattituntia lämpöä. Maalämpöpumppu taas tuottaa patterilämmityksessä kolme kertaa enemmän ja lattialämmityksessä jopa neljä kertaa enemmän energiaa kuin laitteen käyttö vie.

Tietyssä tilanteessa Kettunen näkee maalämmön eduksi myös yhden yllättävän asian, mikä voi tulla eteen varsinkin vanhemmissa taloissa.

"Ilma-vesilämpöpumppu aiheuttaa kovalla pakkasella korkean sähkönkulutuksen, mikä voi aiheuttaa tarpeen kasvattaa sähköliittymän sulakekokoa – etenkin, jos sähköautoa aiotaan ladata kotona”.

Sähköliittymän suurentamisessa asiakas maksaa liittymien erotuksen. Tämä maksaa esimerkiksi Carunalla noin 1 400 euroa sekä mahdolliset kytkentä- ja sähkömittarikulut.

Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän luominen jälkikäteen on suhteellisen harvinaista eikä aivan halpaa. Urakoitsija Jussi Heimonen Päijät-Hämeen alueella toimivasta Lämpöjokerista rakensi äskettäin vanhaan kartanoon sellaisen.

"Puhutaan 5 000–10 000 eurosta. Vesipatterit tulevat halvemmaksi kuin lattialämmitys, joka vaatisi rakenteiden aukaisun."

Kettunen yhtyy hinta-arvioon. Jos vesikiertoinen järjestelmä puuttuu, hän harkitsisi ilmalämpöpumppua.

Pattereiden uusiminen lämmitysremontissa sen sijaan on varsin tavallista. Vanhoihin taloihin asennettiin tavallisesti vähän pattereita, ja niissä kierrätettiin kuumaa vettä. Sen sijaan ilma-vesilämpöpumpussa tarvitaan alhaisempaa vedenlämpöä ja sen vuoksi usein lisää pattereita. Näin myös Piiran talossa, jossa 12 uuteen patteriin upposi putkitöineen reilut 5 000 euroa.

"Valitettavasti teräksen hinta on nyt huipussaan. Toisaalta patterit palvelevat nyt varmasti minua vaikka loppuiän."

Lue lisää:

Ilmalämpöpumppujen asentajista on huutava pula ja työhön pääsee pikakoulutuksella – näin paljon asentaja ansaitsee

Ilmalämpöpumppujen myynti räjähti tänä vuonna hurjaan kasvuun, kun korkein oikeus päätti sallia laitteet myös kerrostaloissa – "Kukaan ei tahdo kokea samaa kuumuutta enää uudelleen"

Sähkölämmittäjää kuritetaan jopa 600 eurolla – näin säästät energiaa tehokkaimmin