Mitä Naton huippukokous merkitsi Ukrainalle? Nato-jäsenyys siirtyi kauemmas tulevaisuuteen, arvioivat tutkijat
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok.) on tutkijoita optimistisempi. Hän näkee kokouksen tuloksissa Ukrainalle enemmän myönteistä kuin kielteistä.
Ulkopoliittisen instituution vanhemman tutkijan Iro Särkän mukaan Nato-kokous oli Ukrainan suhteen tasapainottelua. Hänestä edellisten vuosien kokouksissa tunnelma ja tavoitteet Ukrainan suhteen olivat paljon positiivisempia. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa. Kuva: Heikki SaukkomaaUkrainan Nato-jäsenyyden mahdollisuus näyttää siirtyneen kauemmaksi tulevaisuuteen. Näin arvioivat STT:lle vanhempi tutkija Iro Särkkä ja johtaja Hiski Haukkala Ulkopoliittisesta instituutista Porin Suomi Areenassa.
Keskiviikkona päättyi Naton huippukokous Haagissa. Molemmat tutkijat kuvailevat kokouksen antia Ukrainan kannalta kaksijakoiseksi.
Kokouksen lyhyissä loppupäätelmissä sitouduttiin tukemaan Ukrainaa, mutta sotaa ja mahdollista Ukrainan Nato-jäsenyyttä pidettiin esillä aiempaa vähemmän. Jäsenyys ei ollut enää loppupäätelmissä, toisin kuin edellisvuonna.
”Se on ehkä vähän niin, että samaan aikaan lasi on puoliksi tyhjä ja puoliksi täynnä”, Haukkala sanoo STT:lle.
Haukkala sanoo, ettei Yhdysvaltojen edellisen presidentin Joe Bidenin hallintokaan ollut ajamassa Ukrainan Nato-jäsenyyttä "tässä ja nyt". Hänestä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei presidentti Donald Trumpin Yhdysvallat pidä asiaa minkäänlaisena prioriteettina.
”Mahdollisuudet, että Ukraina tässä nyt nopeasti lähentyisi Natoa, ovat ehkä nyt tämän kokouksen jäljiltä vähän kauempana kuin aiemmin.”
Haukkalan mielestä Ukrainan suhde Natoon ja Yhdysvaltoihin on muuttumassa, eikä ainakaan syventymisen suuntaan. Toisaalta hän huomauttaa, että Trump tekee usein suunnanmuutoksia ja hänen toimintaansa liittyy suurta epävarmuutta.
Haukkalan mielestä myönteistä Ukrainalle oli tuen lisäksi se, että Nato vahvistaa sotilaallisia suorituskykyjään. Kun myös puolustusteollisuus vahvistuu, Eurooppa ja Yhdysvallatkin ovat paremmissa asemissa tukemaan Ukrainaa.
Myös vanhempi tutkija Särkkä kuvailee, että Nato-kokous oli Ukrainan suhteen tasapainottelua. Hänestä edellisten vuosien kokouksissa tunnelma ja tavoitteet Ukrainan suhteen olivat paljon positiivisempia.
”Puhuttiin vielä Nato-jäsenyydestä, ja näytti jopa siltä, että Ukraina tässä pyrkimyksessä voisi jossain lähitulevaisuudessa ehkä onnistuakin”.
Nyt Särkän mukaan jalat on palautettu maan pinnalle.
”Uskon, että Ukrainan ja Naton suhde ei sinänsä ole muuttunut. Mutta mahdollisuus siihen, että Ukraina voisi liittyä Naton jäseneksi, on siirtynyt kauemmaksi tulevaisuuteen.”
Särkän mukaan päätöslauselma osoittaa, ettei Ukrainaa olla missään nimessä hylkäämässä.
”Tämä on tärkeä viesti, mutta samalla totta on myös se, että Ukrainan sotaan ja Ukrainan Nato-jäsenyyteen liittyvät kysymykset oli himmennetty taustalle.”
Särkän mukaan tämä näkyi ohjelmassa esimerkiksi siten, ettei Ukrainalla ollut Naton ja Yhdysvaltojen kanssa "jalustalle nostettuja" tapaamisia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui kyllä tiistaina illalliselle ja sanoi keskiviikkona käyneensä Trumpin kanssa pitkän ja syvällisen keskustelun. Tapaamisesta ei kuitenkaan järjestetty esimerkiksi yhteistä tiedotustilaisuutta.
Särkkä uskoo, että Zelenskyi oli ottanut oppia kevään "totaalisesta fiaskosta" Valkoisessa talossa. Tuolloin Zelenskyi ja Trump ajautuivat median edessä avoimeen riitelyyn.
”Zelenskyinkin pitää miettiä tarkkaan, ettei hän suututa Donald Trumpia. Sillä voisi olla todella kauaskantoisia ja negatiivisia vaikutuksia Ukrainan kannalta”, Särkkä sanoo.
Myös Haukkala sanoi ennen haastattelua järjestetyssä Suomi Areenan paneelikeskustelussa, että tuon "ruman tapaamisen" kaltainen tapaus oli nyt haluttu välttää.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto (kok.) on tutkijoita optimistisempi. Hän näkee kokouksen tuloksissa Ukrainalle enemmän myönteistä kuin kielteistä.
”Kun Eurooppa sekä puolustusteollisessa mielessä että sotilaallisesti vahvistuu, silloin meillä on tarvittaessa kykyä myös tukea paremmin Ukrainaa”, Autto kommentoi STT:lle Suomi Areenassa.
Autto myös uskoo, että Euroopan panostusten myötä Yhdysvallat voi viestittää myös Japanin kaltaisille kumppaneille, että niiden tulisi käyttää enemmän rahaa puolustukseensa.
”Yhdysvallat saa tästä tavallaan tuplahyödyn. Kun taloudellinen yhtälö sen kautta tasapainottuu, uskon, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskiöön voi taas tulla perinteinen, sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen turvaaminen, oikeusvaltioiden ja demokratioiden tukeminen.”
Tätä Autto pitää avainkysymyksenä Ukrainan kannalta.
Ukrainaa kuitenkin pidettiin kokouksen yhteydessä vähemmän esillä kuin aiemmin. Eikö se herätä yhtään huolta?
”Ei se sillä tavalla huolta herätä, että tulokset ratkaisevat. Mitä tämän kokouksen lopputuloksena syntyi, ovat nämä loppupäätelmät. Siinä se asia ihan oikein ja hyvin nousi esille.”
Autto kuitenkin arvostelee Trumpin niin sanottua flirttailua autoritääristen johtajien suuntaan ja sitä, ettei tämä tuomitse Venäjän Vladimir Putinin tekoja selkeästi.
”Se on kyllä erikoisin piirre Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja hänen persoonassaan. Sitä ei mielestäni tarvitsisi olla.”
Haagissa Trump esimerkiksi kutsui Putinia mukavaksi tyypiksi.
Itse sotatilanteeseen tai mahdollisen rauhan saavuttamiseen ei kokouksesta saatu kummoista edistystä. Tästä tutkijat ja Autto ovat samaa mieltä.
”Tämä rauhanprosessi on vähän siirretty sivuun nyt, ja Yhdysvaltain presidentin huomio on ollut ihan muualla eli Iranin ja Israelin sodassa”, sanoo Iro Särkkä.
Särkän mukaan vielä talvella nähty "momentum" rauhanneuvotteluille on nyt tyyntynyt.
”Viime kuukausien kehityskulku osoittaa, että ei Venäjä ole myöntymässä rauhanehtoihin, ja tämä tulee luultavasti kestämään vielä jonkin aikaa,” sanoo Särkkä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
