Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professorin Kari Liuhdon mukaan presidentti Trumpilta olisi vaadittu kovempia otteita Venäjäpakotteiden suhteen, mutta niitä ei neuvottelussa nähty. Kuva: pasi leino
”Yhdysvalta–Venäjä -ystävyysottelu, jonka päävoittajana oli Kiina, ja suurimpana häviäjänä Ukraina”‒ Trumpin ja Putinin tapaaminen ei tuonut konkreettisia ratkaisuja
Historialliseksi kuvailtu suurvaltojen johtajien tapaaminen Alaskassa ei tuottanut konkreettista tulosta Ukrainassa käytävän sodan ratkaisemiseksi.
Putin totesi tapaamisen lehdistötilaisuudessa itselleen epätyypillisesti sivuhuomautuksen englanniksi, "Ensi kerralla Moskovassa" Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenYhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat perjantaina Alaskassa Anchoragen kaupungissa. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella rauhan saavuttamisesta Ukrainassa käytävässä sodassa.
Historialliseksi kuvailtu suurvaltojen johtajien tapaamisen ei kuitenkaan tuottanut konkreettista tulosta. Ennakkoon myös useiden tuntien mittaiseksi veikattu tapaaminen jäi vain 2,5 tunnin mittaiseksi.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professori Kari Liuhdon mukaan tapaamisen jääminen lyhyeksi viestii neuvottelujen sujuvuudesta.
”Tilaisuudessa oli luultavasti tarkoitus nauttia lounas. Koska tavoitteeseen tulitauosta ei päästy ja neuvotteluja jatkettu, jäi lounas väliin.”
Liuhdon mukaan Trumpilta olisi vaadittu kovempia otteita Venäjäpakotteiden suhteen, mutta niitä ei nähty. Jo se, ettei Trump tuonut pöytään uusia pakotteita Venäjälle, on jo Putinin voitto neuvotteluissa.
”Trumpin tulisi pyrkiä tiukempiin pakotteisiin, esimerkiksi Venäjään öljykaupan suhteen Tällä tavalla Putin olisi 1,5 vuodessa neuvottelupöydässä eri asemassa.”
Merkittävimmät venäläistä öljyä ostavat maat ovat Kiina, Intia ja Turkki. Lisäksi venäläistä alkuperää olevia öljytuotteita kulkee Eurooppaan Intian kautta.
”Trump on puhunut paljon siitä, että näille venäläistä öljyä treidaaville maille tulisi asettaa sanktiot sanktiot. Hän puhuu kovasti erilaisista toimista, mutta kun tulee tiukka paikka, hän on ihan eri mies.”
”Trump on puhunut paljon siitä, että näille venäläistä öljyä treidaaville maille tulisi asettaa sanktiot sanktiot. Hän puhuu kovasti erilaisista toimista, mutta kun tulee tiukka paikka, hän on ihan eri mies.”
Presidentit eivät avanneet tiedotustilaisuudessaan tarkemmin, mistä Alaskan-neuvotteluissa keskusteltiin ja sovittiin. Palhon huomiota kiinnittyi kutienkin ennen ja jälkeen tapaamiseen nähtyyn presidenttien kehonkieleen.
Myös Liuhto ihmettelee Trumpin käytöstä ja retoriikkaa. Yhdysvaltain pääministeri tervehti lentokoneesta saapuvaa Putinia ystävällisesti. Lisäksi presidentit kättelivät lämpimästi ja hymyilivät.
”Lämmin vastaanotto ja kehonkieli tuossa seurassa, kun mukana sodan aloittanut ja sotarikoksiin todennäköisesti syyllistynyt Putin, on erikoista”, Liuhto kuvailee.
”Elekielen perusteella kyseessä voisi olla Yhdysvalta-Venäjä -ystävyysottelu, jonka päävoittajana oli Kiina, ja suurimpana häviäjänä todennäköisesti Ukraina.”
Ystävyysottelulla Liuhto viittaa Venäjän ja Kiinan tiiviiseen taloudelliseen suhteeseen. Sitä, että Trump onnistuisi lyömään kiilan Venäjän ja Kiinan tiiviin liiton väliin, Liuhto pitää hyvin epätodennäköisenä.
”Kiinallehan kelpaa se, että sota jatkuu, koska Venäjä tekee itsensä koko ajan heikommaksi. Näin se yhä enemmän riippuvainen Kiinasta.”
”Elekielen perusteella kyseessä voisi olla Yhdysvalta–Venäjä -ystävyysottelu, jonka päävoittajana oli Kiina, ja suurimpana häviäjänä todennäköisesti Ukraina.”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei osallistunut Alaskan tapaamiseen. Trumpin mukaan hän ja Putin olivat tapaamisessa yhtä mieltä monista asioista ja sopuun pääseminen on nyt kiinni Zelenskyistä.
Seuraava askel Trumpin mukaan olisikin sopia Putinin ja Zelenskyin tapaamisesta, johon Trump itsekin mahdollisesti osallistuisi. Liuhto pitää mahdollisena, että Zelenskyi saataisiin samaan neuvottelupöytään.
”Zelenskyi tulisi tapaamiseen ase ohimolla. Poliittisesti ja teknisesti tapaaminen olisi hyvin hankala, jos siellä puhuttaisiin alueluovutuksista, sillä Ukrainan perustuslakikaan ei mahdollista sitä, että alueluovutuksia voisi neuvotella vain presidentti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
