Meirän Pellossa kasvaa lähikasviksia
”Osuuskunta järjestää tietenkin talkoita ja erilaisia koulutustilaisuuksia. Kitkentätalkoiden suosion takaa rantasaunan lämmitys ja upea uimaranta tuossa vieressä”, kehaisee puutarhuri Jonna Kumpulainen. Rami Marjamäki Kuva: Viestilehtien arkistoKANGASALA (MT)
Porkkanan hennot lehdet pinnistelevät jo harson alla sinnikkäissä riveissä. Vieressä kasvaa kukkakaalia, parsakaalia ja lehtikaalia. Taaempana on perunamaa, salaatteja, pensaspapua, hernettä ja purjoa.
Sipulit ovat kasvattaneet jo mahtavat varret ja kesäkurpitsat virittelevät ensimmäisiä kukkiaan. Ollaan tamperelaisen Osuuskunta Meirän Pellon pellolla Kangasalla.
”Mitä täällä ei kasvaisikaan?” tokaisee osuuskunnan viljelypuutarhuri Jonna Kumpulainen.
”Viljelyssä on laidasta laitaan kaikkia kasviksia. Kaikki on luomua, vaikka emme kuulukaan virallisen luomuvalvonnan piiriin.”
Puutarhurin omalla koekasvimaalla kokeilussa on sellaisiakin kasveja, joiden menestymisestä ei ole varmuutta.
”Jos tämä kaikki onnistuu ja lähtee pyörimään, haaveissa on kasvattaa toimintaa esimerkiksi hedelmä- ja marjapuolelle. Mansikkaa ei kuitenkaan ole eikä tule. Se on liian työllistävää, emmekä halua syödä luomumansikantuottajien laarista.”
Idea osuuskunnan omasta pellosta syntyi vuosi sitten. Helsingissä vastaava osuuskunta aloitti jo viime kesänä.
”Siitä se kipinä sitten varmaan voimistui. Meitä oli kolme naista, jotka ryhdyimme etsimään sopivaa peltoa.”
Pellon piti löytyä sopivalta etäisyydeltä Tampereen keskustasta. Lähellä piti olla saatavilla vettä kastelua varten. Ja isännän ymmärtää osuuskunnan ajattelumaailmaa.
”Kiersimme viime syksynä ja ihan talvelle asti ympäri lähiseutua. Kunnes tämä paikka löytyi.”
Osuuskunta vuokrasi kolme hehtaaria peltoa kangasalalaiselta maanviljelijältä Juha Köpältä.
”Yhden hehtaarin alalla viljellään erilaisia vihanneksia, ja kaksi hehtaaria on viherlannoitusnurmea. Ajatuksena on, että tuotantoa kierrätetään.”
Ilmaista osuuskuntaan kuuluminen ei ole. Jäseneksi pääsee maksamalla 80 euron osuusmaksun.
Osuusmaksun saa takaisin, jos osuuskunnasta eroaa.
”Ensimmäisenä vuonna on tietenkin investointeja, kuten sadetusjärjestelmän rakentaminen ja joidenkin koneiden ja työkalujen hankinta.”
Lisäksi keväällä maksetaan 380 euron plus arvonlisäveron suuruinen satomaksu.
”Satomaksu maksetaan keväällä, ja sillä maksetaan esimerkiksi puutarhurin palkka ja siemenet.”
Kun satoa alkaa valmistua, se toimitetaan kerran viikossa autolla Tampereelle sovittuun paikkaan, mistä osuuskunnan jäsenet sen pääsevät noutamaan.
”Nyt näyttää siltä, että satoa tulee runsaasti. Etenkin sipulit näyttävät onnistuvan niin hyvin, että osuuskuntalaiset saavat ryhtyä kaivelemaan parhaita sipulireseptejään esiin.”
Varsinaisia varastointitiloja osuuskunnalla ei ole.
”Isäntä on luvannut lainata kellariaan välivarastoksi, mutta jos tuotannossa kaikki menee hyvin, osuuskunnan jäsenille riittää syötävää melkoiset määrät. Jos jotain jää yli, harkitsemme sitten tapauskohtaisesti, mitä teemme.”
Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Tavoitteena on sata jäsentä, jolloin osuuskunta pystyy pitämään täysipäiväisen puutarhurin työssä.
”Jäseninä on paljon nuoria aikuisia, sekä lapsilla että ilman. Mutta on joukossa paljon muitakin. Esimerkiksi ikäihmisiä, jotka asuvat nyt kaupungissa, mutta ovat aiemmin asuneet maalla tai omakotitalossa.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
