Ennätysmäärä kansalaisia on vastannut ympäristöministeriön ilmastokyselyyn, joka kattaa ruokailuun, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät valinnat

Ympäristöministeriön kansalaisille suuntaama kysely kattaa kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä liikenteen, asumisen ja ruokailun. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, Markku Vuorikari

Ympäristöministeriö kartoittaa kaikille avoimella, anonyymillä verkkokyselyllä suomalaisten mielipiteitä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Kysely avattiin 19. tammikuuta, ja se on auki helmikuun 19. päivään asti.

Kyselystä saatuja vastauksia on tarkoitus käyttää apuna uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Kysely on luotu aivan ilmastosuunnitelman alkuvaiheessa, kun varsinaisia toimenpide-ehdotuksia ei vielä ole olemassa, kertoo erityisasiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä.

"Tämä on kansalaisille ylipäänsä tilaisuus lausua mielipiteensä sekä tyypillisimmistä toimenpiteistä että siitä, kuinka oikeudenmukaisina he niitä pitävät."

Kysely kattaa kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä liikenteen, asumisen ja ruokailun sekä niihin liittyvät tyypillisimmät ohjauskeinot, joita ovat taloudellinen ohjaus, informaatio-ohjaus ja palvelumuotoilu.

"Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, joten ilmastotoimia on tarvetta kiristää. Se halutaan kuitenkin tehdä oikeudenmukaisesti, eli ketään kansanryhmää syrjimättä. Siksi nyt halutaan selvittää, mitä toimia pidetään hyväksyttävinä ja mitä ei", Berger kertoo.

Bergerin mukaan kyselyyn on valittu tärkeimmät päästölähteet. Esimerkiksi lentoliikennettä ei käsitellä kyselyssä, sillä se ei ole osa ilmastosuunnitelmaa, vaan kuuluu päästökaupan piiriin. Kyselyssä ei käsitellä myöskään esimerkiksi palvelujen kulutusta.

"Halusimme pitää kyselyn kohtuullisen pituisena, joten siksi siinä käsitellään tärkeimpiä päästölähteitä. Emme myöskään halunneet kysyä asiasta, jolle ei voida tämän ilmastosuunnitelman puitteissa kuitenkaan tehdä mitään."

Kyselyn ensimmäisessä osiossa kysytään muun muassa, kuinka paljon vastaajan ruokavalintoihin vaikuttaisi se, että kasvisruoka olisi linjastolla ensimmäisenä tai ruokapalvelussa pienemmät lautaskoot. Lisäksi kysytään vastaajan kantaa siihen, olisivatko mainitut keinot oikeudenmukaisia.

Bergerin mukaan kysymys on luotu pitäen mielessä ruokahävikin vähentäminen eikä se, että ihmisiä patistettaisiin nälkäkuurille.

"Jos lautanen on suuri, sille tulee helposti otettua iso määrä ruokaa, vaikka pienempikin määrä riittäisi. Joillekin se määrä on enemmän, toiselle vähemmän, mutta pääasia on miettiä sitä, kuinka paljon isossa mittakaavassa menee ruokaa hukkaan ihan vain isojen lautasten vuoksi."

Vastaajan kantaa kysytään myös sellaiseen mahdollisuuteen, että vähäpäästöisesti tuotetut ruokatuotteet olisivat muita edullisempia esimerkiksi pienemmän arvonlisäveron vuoksi. Kysymyksessä ei kuitenkaan eritellä, mitä tuotteita on tarkoitus ajatella vastakkain.

"Tässä on haettu kahta päästöjä aiheuttavaa asiaa, eli sitä, kuinka pitkän matkan ruoka on kulkenut kuluttajan lautaselle, ja sitä, kuinka paljon päästöjä sen tuotanto on aiheuttanut", Berger kertoo.

Kyseessä on kysely eikä toimenpidesuunnitelma, Berger korostaa.

Kyselyssä on neliportaisten monivalintavaihtoehtojen lisäksi avoimia kysymyksiä. Vaikka esimerkiksi verotus ei kuulu ympäristöministeriön toimialaan, kyselyssä sivutaan myös verotusta, sillä vastauksia käsittelee eri ministeriöistä koostuva työryhmä.

Berger kertoo, että kaikista vastauksista kootaan yhteenveto, joka toimitetaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa pohtivalle työryhmälle. Yhteenveto tulee myös ympäristöministeriön verkkosivuille kevään aikana.

Bergerin mukaan kyselyn suosio on jo lyönyt ministeriön ilmastokyselyiden ennätykset. Yleensä ministeriön kyselyt keräävät noin tuhat vastausta, mutta ilmastokysely on jo vastausajan puoliväliin mennessä kerännyt noin 3 000 vastausta.

"Voisi olla realistista odottaa, että saamme yhteensä noin 4 000 vastausta."

Lue lisää:

Maankäytön ja liikenteen päästöt vähenevät hitaasti – metsien hiilinielu vahvistui, mutta maatalouden päästöt junnaavat

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon