Rebekan hoitokodin Anne Jokelainen, Joel Jokelainen ja Laura Jokelainen toivovat oppilaitosyhteistyön helpottavan työvoiman löytymistä myös hoitoalalle. Kuva: Timo Villanen
Työvoimapula ja maahanmuuton rajoituspuheet huolettavat Ylä-Savossa
Osaavan työvoiman tarve ylittää maakunnissa tarjonnan. Yhä useammin katse kääntyy kolmansiin maihin.Iisalmi
Euresin asiantuntija Samuli Miettinen kertoi Iisalmessa Euroopan laajuisen rekrytointiverkoston mahdollisuuksista viikko sitten perjantaina. Kuva: Timo Villanen”Kun laitetaan rekry päälle, hakemuksia tulee melko vähän. Sitä tilannetta on ennakoitu, että ei kävisi niin, ettei saadakaan niitä tekijöitä”, sonkajärveläisen Rebekan hoitokodin toimitusjohtaja Joel Jokelainen selittää.
Yrityksellä on hoitokodit Sonkajärven Koirakoskella ja Iisalmessa. Lisäksi se tarjoaa kotihoidon palveluita. Rebekan hoitokoti oli esimerkkitapauksena ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskevassa infossa, joka järjestettiin Iisalmessa runsas viikko sitten perjantaina.
Ylä-Savon alueelle kaivataan osaajia paitsi terveydenhuollon, myös esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuuden tarpeisiin. Viime vuonna julkaistun ammattibarometrin perusteella hakijoista oli paljon pulaa yhteensä 18 alalla.
Hoito- ja kasvatusalan lisäksi paljon pulaa oli esimerkiksi ravintola-alan ja karjankasvaksen työntekijöistä. Jossain määrin pulaa hakijoista oli 32 alalla, muun muassa eri kuljetusaloilla.
Yhteensä ammattinimikkeitä on barometrissä 200.
Alueellisen työvoiman saatavuuden lisäksi työperäinen maahanmuutto puhuttaa myös hallitusneuvotteluissa.
Säätytalolla neuvottelevista puolueista kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit kannattavat työperäisen maahanmuuton helpotamista.
Perussuomalaisten mielestä taas maahanmuuttajilta tulisi vaatia suomalaisten mediaanipalkkaa vastaavia ansioita eli noin 3 200 euron kuukausituloja.
Pohjois-Savon työvoimaa tarvitsevilla aloilla peruspalkat eivät tätä tasoa ylitä.
Työperäisen maahanmuuton omatoiminen rajoittaminen olisi alueen yrityksille katastrofi, kuvailee Kiuruveden kaupungin elinkeinopalveluiden yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen.
”Työvoiman puute on yrityksille kasvun ja kehityksen este. Toivottavasti ministeriö ja uudet kansanedustajat ymmärtävät tämän päätöksenteossa.”
”Työvoiman puute on yrityksille kasvun ja kehityksen este.” Tuula Parkkonen-Suhonen
Rebekan hoitokodissa ulkomaalaisesta työvoimasta, esimerkiksi kokeista ja muista tukityöntekijöistä, on positiivisia kokemuksia.
Itse hoivapuolella ulkomaalaisia opiskelijoita on ollut erilaisissa harjoitteluissa mutta toistaiseksi ei vielä varsinaisina hoitajina.
”Tarjontaa ei vielä ole, ja kielitaitovaatimus muodostuu yleensä esteeksi”, Jokelainen selittää.
Hoitopuolellakin on ollut ulkomaalaisia opiskelijoita suorittamassa harjoitteluja.
”Toiveena on, että saisi tulla enemmänkin. Nyt tätä toivottavasti helpottaa se, että saatiin oppilaitosyhteistyö Iisalmen kanssa, niin ei tarvitse Kuopiosta asti kulkea.”
Jokelainen muistuttaa, että kielitaitovaatimukset ovat tärkeitä potilasturvallisuuden kannalta. Hän kuitenkin pohtii, voisiko niistä tinkiä esimerkiksi niin, että kielitaidottomilta hoitajilta estettäisiin yksin työskentely mutta he voisivat auttaa muita hoitajia.
”Kaikki työntekijät on meille tärkeitä, tulivat he mistä tahansa.”
Euroopan alueelta uusia työntekijöitä pyritään rekrytoimaan alueelle esimerkiksi eurooppalaisen työnhakuverkosto Euresin avulla.
Eures auttaa Euroopan alueen työntekijöitä löytämään työtä ja uuden elämän muista EU-maista.
Asiantuntija Samuli Miettisen mukaan Suomeen tarvittavaa työvoimaa löytyy esimerkiksi puhtaanapitoalalle.
”Suomessa siivoustyö on hyvä työ, joka avaa mahdollisuuden auton ja kodin omistamiseen. Näin ei välttämättä joka paikassa ole. Siksi Suomi on houkutteleva kohdemaa.”
Myös teollisuuteen Euroopasta löytyy työntekijöitä vielä paremmin kuin Suomen sisällä, vaikka samoista tekijöistä kilpailevat jo muutkin.
Esimerkiksi Ruotsi on maakuvassa edellä, sillä se on markkinoinut itseään ulkomailla jo vuosikymmeniä.
”Kaikki työntekijät on meille tärkeitä, tulivat he mistä tahansa.” Joel Jokelainen
Miettinen arvelee että jotkut tulevat Suomeen myös tekemään alkuun jotain muuta työtä, kunnes kielitaito riittää omaan koulutusta vastaavaan työhön.
”Tavoitteena on löytää paras työntekijä riippumatta siitä mistä hän tulee. Tottakai halutaan että suomalaiset työllistyvät, mutta jos joillekin aloille ei Suomesta löydetä työvoimaa, niin pitää etsiä kauempaa”, Miettinen selittää.
Euresin rekrytointien kautta on tavoitettu myös maassa jo olevia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
”Kun nähdään että työvoimaa etsitään myös ulkomailta ja ilmoitus on englanninkielinen, sitä uskalletaan hakea.”
Mirja Iskanius, Tuula-Parkkonen Suhonen ja Samuli Miettinen auttavat kukin osallaan Ylä-Savon yrityksiä löytämään tarvitsemaansa työvoimaa. Kuva: Timo VillanenJaettu näkemys kuitenkin on, ettei tarvittavaa työvoimaa Euroopan alueelta saada. Esimerkiksi Asia-Finlandia Consulting -yhtiö oli paikalla Iisalmessa esittelemässä konsulttipalveluja vietnamilaistyövoiman rekrytointiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
