Peltipoliisit ovat sakottaneet punaisia päin ajosta aivan liian vähän, vaikka uusien kameroiden olisi pitänyt toimia jo vuosia – "ihan Mikki Hiiri -määriä"

Käsittelyn ruuhkautumisen välttämiseksi tolppakameroiden nopeusrajoituksia on nostettu, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Ylelle. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.  

Liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein Helsingin poliisista kertoo, että punaisia päin ajamisen valvonta saatiin uudestaan käyntiin viime syyskuussa, mutta päiväsakkoja on annettu vasta parikymmentä sinä aikana ja liikennevirhemaksuja on jaettu toistasataa.

”Ihan Mikki Hiiri -määriähän nuo ovat. Jos kaikki tolpat, joissa meillä on mahdollisuus valvoa punaista liikennevaloa, otettaisiin käyttöön ja laitettaisiin myös punavalovalvontaan, tulisi jo kymmeniä päivässä”, Pasterstein arvioi.

Pullonkaula syntyy Pastersteinin mukaan vuonna 2020 käyttöön otetusta Liike-järjestelmästä, jolla poliisi käsittelee liikennevirhemaksuja. Pastersteinin mukaan tietojärjestelmällä on ollut vaikeuksia käsitellä kameroiden lähettämiä kuvia.

Suomeen asennettiin ensimmäiset uudet puikkomaiset automaattiset valvontatolpat eli kansan kielellä peltipoliisit yli neljä vuotta sitten, ja niiden piti alkaa risteysalueilla valvoa automaattisesti liikennevaloja.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta kertoo, että uudet valvontatolpat, jotka on asennettu taajamissa liikennevaloristeyksiin, kykenevät kyttäämään sitä, pysyvätkö autoilijat pääopastimien takana valon ollessa punainen. Jopa vanhat harmaanväriset linnunpöntötkin pystyvät valvomaan punaisia päin ajamista, jos vaaditut asennukset vain on tehty.

Tolpat siis toimivat, mutta niiden välittämän aineiston käsittelyssä on ollut vaikeuksia.

Pastersteinin alaisuudessa toimii poliisin liikenneturvallisuuskeskus, joka käsittelee kaikki Suomen tolppien lähettämät valvontakuvat. Hänen mukaansa nykyinen tietojärjestelmä otettiin käyttöön keskeneräisenä, ja järjestelmä on huomattavasti työläämpi käyttää kuin aiemmin käytössä ollut LVS-järjestelmä. Sama hitaus koskee niin ylinopeusvalvontaa kuin muitakin rikkeitä.

”Sitä [vanhaa järjestelmää] kehitettiin niin hienoksi ja automaattiseksi, että yhden uuden rikesakon käsittelemiseksi meni kaksi enterin painallusta vähimmillään”, hän sanoo.

Nykyjärjestelmää ovat Pastersteinin mukaan jäykistäneet lukuisat virheet, joiden korjaaminen on vienyt aikaa. Lisäksi hitautta on aiheuttanut se, että tieliikennelain uudistuksessa rikesakolla kuitattavat rikkomukset muuttuivat hallinnollisiksi seuraamusmaksuiksi eli liikennevirhemaksuiksi.

Kun vielä aiemmin poliisi pystyi Pastersteinin mukaan lähettämään liikennerikkomuksista vuodessa noin 600  000 seuraamusta tai huomautusta, on määrä nykyisin runsaat 100  000.

”Hallinnollisen prosessin jatkotapahtumat ovat aiempaa työläämpiä. Kokonaisuus vie enemmän aikaa kuin aikaisempi prosessi, ja se on johtanut siihen, että tapausmäärät ovat laskeneet näinkin merkittävästi. Tietysti se tarkoittaa sitä, että kameroita ei voi pitää yhtä paljon auki.”

Toisin sanoen poliisi on kytkenyt valvontakameroita pois päältä hallitakseen työmääräänsä. Punavalovalvonta on jäänyt priorisoinnissa muiden korjattavien virheiden jalkoihin.

”Ihan hyvältä tämä näyttää nyt. Siitä on tosin kolme vuotta, kun järjestelmä otettiin käyttöön”, Pasterstein sanoo.

Poliisin nykyinen järjestelmä ei osaa automaattisesti erotella vakavia punaisia päin ajoja pois tapauksista, jotka olisi kuitattavissa lievempinä liikennevirhemaksuina, kertoo poliisitarkastaja Ihalainen .

”Hänen, joka käsittelee tapausta, ei tarvitsisi tehdä mitään siirtoja vaan järjestelmä tekisi ne itse”, Ihalainen kuvailee tavoitetilaa.

Se, onko punaisia päin ajaminen liikenneturvallisuuden vaarantamista vai lievempi rike, ratkaistaan puolestaan Pastersteinin mukaan sillä, kuinka kaukana autoilija on liikennevaloristeyksen pääopastimesta sillä hetkellä, kun valo on muuttunut punaiseksi.

Uusien tolppien määrästä valvonta ei ole varsinaisesti kiinni. Neljän vuoden aikana uusia peltipoliiseja on Poliisihallituksen mukaan asennettu kaupunkien taajamiin yhteensä 83, ja niistä ne, jotka on asennettu risteyksiin, valvovat punaisen valon noudattamista. Maanteiden varsilla uusia tolppia on vielä 107. Lisäksi uusista tolpista on ollut myös kilpailutus, kertoo Ihalainen Poliisihallituksesta.

Kaikissa tolpissa ei ole kuitenkaan kameraa yhtäaikaisesti, eikä poliisi luonnollisesti kerro sitä, missä tolpissa kameroita kullakin hetkellä on. Pasterstein kuitenkin sanoo, että kameroita on noin neljäsosa tolppien määrästä.

Ihalainen arvioi myös, että kameravalvonta soveltuu hyvin esimerkiksi punaisen valon noudattamisen tarkkailuun. Hänen mukaansa esimerkiksi ruuhkaliikenteessä poliisin kenttävalvonta vaatisi paljon työvoimaa, ja autojen pysäyttely voi myös aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

”Tarkoitus on näillä se ennaltaestävyys kaiken kaikkiaan eikä niin, että saadaan jotain liikennevirhemaksuja tai sakkomaksuja enemmän. Pääasia, että liikenneturvallisuus toteutuu”, Ihalainen sanoo.