Johtamispaikkojen tarkat osoitteet kerrotaan useissa valmiussuunnitelmissa. Kuva: Antti Kohonen
MT tutki: Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kelle tahansa – ”Aivan järkyttävää tietoa, jonka ei pitäisi missään nimessä olla julkisesti nähtävillä”
Erityisesti Venäjän oletetaan olevan kiinnostunut kuntien julkisista tiedoista. Asiantuntijan mukaan kunnat eivät välttämättä ole osanneet ennakoida turvallisuustilanteen kiristymistä. MT:n löytämät tiedot ovat poikkeuksellisia.
Kuntien valmiussuunnitelmat paljastavat poikkeuksellisen arkaluontoista tietoa kuntien varautumisesta erilaisiin kriiseihin. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä, Sanne Katainen, Kari Salonen, Markku Vuorikari, Marja Airio / LehtikuvaLukuisat kunnat jakavat netissä kaikkien nähtäville poikkeuksellisen arkaluonteisia tietoja resursseistaan ja keinoistaan varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin. Tämä selvisi, kun MT kävi läpi kymmenien kuntien verkossa julkaisemia, julkiseksi luokiteltuja valmiussuunnitelmia.
Tiedot on hankittu kuntien verkkosivuilta tai julkisuuslakiin perustuvin tietopyynnöin.
Monen kunnan julkisesta valmiussuunnitelmasta käy ilmi muun muassa poikkeustilanteiden johtopaikkoja, suojatilojen sijainteja, Virve-puhelinten lukumääriä tai tietoja kiinteistöjen kyvystä liittyä varavoimajärjestelmiin.
Lisäksi MT:n pelkästään julkisista lähteistä löytämät tiedot sisältävät kriittistä tietoa muun muassa kuntien kriisiorganisaatioiden koostumuksesta, henkilötiedoista, kiinteistöistä ja infrastruktuurista sekä yleisistä resursseista poikkeus- ja häiriötilanteisissa.
Kuntien valmiussuunnittelu pohjautuu valmiuslakiin, joka velvoittaa kunnat varautumaan ääritilanteisiin.
Luonnonkatastrofit tai niihin rinnastettavat tapahtumat ovat aiemmin olleet kuntien keskeisimpiä uhkia, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuoden 2022 keväällä käänsi turvallisuusympäristön päälaelleen myös kunnissa.
Kiristyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta useat kunnat jakavat julkisesti suunnitelmiaan varautumisesta poikkeus- ja jopa ääritilanteisiin.
”Aivan järkyttävää tietoa, jonka ei pitäisi missään nimessä olla julkisesti nähtävillä.”
Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen tutustui MT:n löytämiin tietoihin ja huolestui.
”Aivan järkyttävää tietoa, jonka ei pitäisi missään nimessä olla julkisesti nähtävillä. Piti mennä itsekin katsomaan, että eihän Lappeenranta ole jakanut tälläisia tietoja julkisesti”, Meuronen sanoo.
Meuronen on toiminut aiemmin Suomen kuntien yhteisen varautumisverkoston puheenjohtajana ja perustajana.
Vaikka tiedot on poimittu julkisista lähteistä ja ne ovat julkaisuhetkellä kenen tahansa nähtävissä, MT ei yksilöi suunnitelmia tässä artikkelissa kuntien turvallisuuden suojaamiseksi.
MT ei yksilöi suunnitelmia tässä artikkelissa kuntien turvallisuuden suojaamiseksi.
Juttua varten on valikoitu yksittäisiä esimerkkejä kunnista, jotka jakavat poikkeuksellisen strategista tietoa resursseistaan ja varautumisestaan.
”Johtamispaikkoina toimivat tilanteesta riippuen joko kaupunginhallituksen huone, johtokeskus kaupungintalon pohjakerroksessa tai terveyskeskuksen kokoushuone 1”, todetaan erään Länsi-Suomessa sijaitsevan kaupungin valmiussuunnitelmassa.
Suunnitelmassa kerrotaan, että kunnan omistuksessa oleva terveyskeskuskiinteistö pysyisi toiminnassa 24 tuntia varavoiman turvin, ellei lisäpolttoainetta saada. Lisäksi kerrotaan, mitkä kiinteistöt voivat hätätilanteessa liittyä varavoimajärjestelmään.
Kaikkien mainittujen paikkojen tarkat osoitetiedot löytyvät yksinkertaisella Google-haulla.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa kunnassa johtokeskus pystytettäisiin julkisten tietojen perusteella ensi tilassa kaupungintalolle. Ääritilanteen varalle kartoitettujen paikkojen tarkat osoitteet löytyvät suunnitelmasta.
Alueella sijaitsevan suojatilan tarkka sijainti kerrotaan kunnan sivuilta löytyvästä dokumentista.
Samankaltaiset tiedot suojatilasta ja muista johtamispaikoista löytyvät myös Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan suunnitelmasta.
Kunta kertoo tarkasti, missä kiinteistöissä on mahdollisuus käyttää varavoimaa esimerkiksi laajan sähkökatkon tai onnettomuuden sattuessa ja miten johtokeskuksessa toimitaan. Suunnitelmassa tuodaan seikkaperäisesti esiin, missä tilanteissa ja minne kunnan johtokeskus perustetaan ja kenellä hälytysvastuu on.
Tähän kuntien valmiussuunnittelu perustuu
Valmiuslain 3. luvun §12 antaa valtionhallinnon ohella kunnille, hyvinvointialueille ja kuntayhtymille velvollisuuden varautua valmiussuunnitelmin tehtäviensä mahdollisimman hyvään hoitamiseen myös poikkeusoloissa.
Kunnat listaavat valmiussuunnitelmissaan keskeisimpiä uhkiaan, kuten esimerkiksi laajamittaiset sähkön- tai energianjakelun katkokset, suuronnettomuudet tai -myrskyt. Myös väkivaltaisiin iskuihin ja terrorismiin varaudutaan kuntien suunnitelmissa.
Lukijan tietoon tuodaan myös, että kuntien kiinteistöjen välillä toimii kiinteä valokuituverkko, joka ei olisi hätätilanteessa riippuvainen kaupallisista operaattoreista.
Keskisessä Suomessa sijaitseva kunta tuo esiin suunnitelmassaan, ettei paikkakunnalla ole läheskään riittävästi väestösuojia kunnan yli 15 000 asukkaalle. Suunnitelmassa kerrotaan jopa suojiin mahtuvien ihmisten tarkka lukumäärä, alle kolme tuhatta.
MT sai tietopyynnöllä nähtävilleen edellä mainitun kunnan yksityiskohtaiset valmiussuunnitelmat.
Kunnan teknisen palvelualueen valmiussuunnitelma kertoo esimerkiksi tietoja vedenottamoista, yhdysputkista ja siirtolinjojen sijainneista sekä vesihuoltolaitoksen käyttöön tarkoitettujen varavoimakoneiden tarkasta määrästä.
Kunta kuitenkin kieltäytyi luovuttamasta kaikkia liitteitä, sillä osassa niistä olisi salassa pidettäviä tietoja. Esimerkiksi häiriötilanteiden organisaatioiden kokoonpanot -nimistä liitettä kunta ei lähettänyt.
”VSS-johtoryhmän”, eli poikkeusolojen johtoryhmän nimilista ja puhelinnumerot löytyvät sen sijaan toisesta kunnan lähettämästä julkiseksi määritellystä kriisiviestintää käsittelevästä liitteestä.
Kunnan hallintojohtajan mukaan liite on salainen, koska siinä kerrotaan henkilökohtaisten osoitteiden ja puhelinnumeroiden lisäksi varahenkilöt ja vastuut kriisitilanteissa. Hän arvioi, että näitä tietoja ei saa selville ainakaan helposti.
Asiantuntijan mukaan tarkkoja ja operatiivisia tietoja ei tulisi julkaista. Kuva: Jarkko SirkiäHallintojohtaja viittaa perustelunaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen vuodelta 2017, jossa on linjattu valmiussuunnitelman julkisuudesta.
Vuoden 2015 keväällä Loviisan kaupungin hallintojohtaja sai kansalaiselta tietopyynnön luovuttaa ajantasainen valmiussuunnitelma.
Loviisan silloinen hallintojohtaja Kristina Lönnfors kieltäytyi lähettämästä suunnitelmaa vedoten sen arkaluonteisiin tietoihin.
Asiaa puitiin aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten, joka antoi kaksi vuotta myöhemmin päätöksen: valmiussuunnitelmaa ei tarvitse luovuttaa, jos se sisältää valmiussuunnittelun vaarantavia tietoja.
KHO:n mukaan kuntien tulee ehdottomasti salata yksityiskohtaiset tiedot esimerkiksi valmiusorganisaatioiden toiminnasta, niihin kuuluvista henkilöistä tai käytettävissä olevista resursseista.
Tällaisiä tietoja olisi mahdollista käyttää esimerkiksi suunniteltaessa väkivaltaista iskua tai muuta vahingontekoa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi pelastus- tai väestönsuojelutoiminnan lamaannuttaminen.
Useat kunnat paljastavat suunnitelmissaan poikkeusolojen johtoryhmiään. Kuva: Marja AirioVaikka korkein hallinto-oikeus on linjannut asiasta tarkasti, useissa MT:n näkemissä julkisissa valmiussuunnitelmissa kunnat kertovat tarkasti, ketkä poikkeusolojen johtoryhmään kuuluvat ja mitkä heidän vastuunsa kriisitilanteissa ovat. Myös varahenkilöt ja jopa laajennetun johtoryhmän kokoonpanot kerrotaan useissa suunnitelmissa.
Tälläisiä tietoja olisi mahdollista käyttää kuntia vastaan esimerkiksi suunniteltaessa väkivaltaista iskua tai muuta vahingontekoa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi pelastus- tai väestönsuojelutoiminnan lamaannuttaminen.
Erityisesti Venäjä saattaa olla kiinnostunut suomalaiskuntien valmiussuunnitelmista.
Esimerkiksi Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen epäili Turun Sanomien haastattelussa vuosi sitten Venäjän ja sen liittolaisten olevan kiinnostunut kuntien julkisten tietokantojen avoimesta datasta.
Kuntien tietokannoista löytyvät miltei kaikki julkiset asiakirjat viranhaltijapäätöksistä kaavasuunnitelmiin. Myös julkiset valmiussuunnitelmat löytyvät näistä tietokannoista.
Tänä syksynä Korhonen kertoi Ylelle, että ympäri Suomea on tehty epäilyttäviä murtoja yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeisiin kohteisiin.
”Laitoksessa tai infrakohteen sisällä on saatettu mennä esimerkiksi kaappiin, jossa ei ole mitään. Myös se on herättänyt ajatuksen siitä, että voisiko tässä olla takana jotain muutakin”, Korhonen kommentoi Ylelle.
Lappeenrannan turvallisuuspäällikön Ari-Pekka Meurosen mukaan varautumiseen liittyviä tietoja ei tulisi julkaista, vaan mahdollisuuksien ja lain puitteissa salata.
Esimerkiksi tiedot valmiusajan kriisiorganisaatiosta tai kiinteistöinfrasta eivät hyödytä juurikaan tavanomaista kuntalaista, mutta voivat poikkeusoloissa antaa potentiaaliselle vahingontekijälle maalilistan.
Ylipäätään tietojen julkisuudessa nyrkkisääntönä tulee pitää sitä, että jos tieto voisi vaarantaa valmiusjärjestelyt, se tulisi salata. Suomessa esimerkiksi paikkatieto on kuitenkin melko julkista. Avoimista lähteistä on helppo löytää kriittisen infran sijaintipaikat.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Kuntaliitto kehotti tarkistamaan valmiussuunnitelmat ja punnitsemaan uudelleen paikkatietojen jakamista niin kutsutussa Venäjä-muistiossaan. Erityisesti julkisen paikkatiedon on arvioitu olevan ongelmallista laajemmilta osin koko Suomen turvallisuudelle.
Siitä kertoo myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan hallitus haluaa arvioida uudelleen kriittisen infrastruktuurin tietojen avoimen jakamisen. Toisin sanoen Orpon hallitus pohtii, kuinka paikkatiedot voitaisiin salata kansallisen turvallisuuden nimissä.
Hallitus ei toistaiseksi ole kertonut, kuinka aikoo rajata tietoa esimerkiksi kriittisestä infrastruktuurista. Kuva: Lari LievonenPuolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi marraskuun alussa puheessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että erityisesti Balticconnector-kaasuputken epäillyn iskun jälkeen kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on otettava vakavasti.
”On asioita ja kokonaisuuksia, joissa kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien tietojen avoin jakaminen palvelee pikemminkin vihamielisiä toimijoita eikä niinkään suomalaisia. Tämän haluaisin nähdä muuttuvan”
Häkkäsen mukaan on kokonaisuuksia, joissa kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumisoikeus on ehdoton, mutta tarkkoja operatiivisia tietoja ei olisi syytä julkaista.
”On asioita ja kokonaisuuksia, joissa kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien tietojen avoin jakaminen palvelee pikemminkin vihamielisiä toimijoita eikä niinkään suomalaisia. Tämän haluaisin nähdä muuttuvan”, Häkkänen sanoi puheessaan.
Meuronen sanoo tismalleen saman, joskin hieman eri sanoin. Hänen mukaansa edes kuntien luottamushenkilöille ei tarvitse kertoa tarkkoja operatiivisia tietoja varautumisesta, sillä heidän tehtävänsä on päättää varautumisesta yleisellä tasolla.
Valmiussuunnitelman yleisessä osassa tulisi kuvailla varautumista yleisellä tasolla ja ei-julkisissa liitteissä operatiivisella käytännön tasolla.
Nyt useiden kuntien yleisissä osissa on kuvailtu tietoja, jotka voivat vaarantaa kuntien varautumisen.
”Tällaiset tarkat puhelinnumerotiedot, missä on tai ei ole varavoimaa tai kuinka monta Virve-puhelinta on, ovat sen kaltaista operatiivista tietoa, joita ei tulisi kertoa julkisesti. Tiettyjen kuntien avainhenkilöiden tulisi nämä tietää, mutta missään nimessä sen ei pitäisi olla julkista tietoa.”
Meurosen mukaan tietojen julkisuus kertoo myös siitä, että useissa kunnissa ei ole osattu odottaa turvallisuustilanteen kiristymistä, eikä kunnissa välttämättä ymmärretä mitä haittoja tietojen julkisuus voi aiheuttaa.
Monien kuntien valmiussuunnitelmat on päivitetty viimeksi ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Meurosen mukaan kunnissa olisi viimeistään nyt hyvä hetki ryhtyä päivittämään suunnitelmia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
