Taneli Laine ehdokkaiden julkistustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona. Vieressä Ylen toimituspäällikkö Minna Asikainen ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka. Kuva: Paula Liesmäki
MT:n juttu jälleen ehdolla Suuren Journalistipalkinnon saajaksi – nyt aiheena kaupan muovipakkausten päätyminen peltoon
Ehdolla oleva lannoitejuttu lähti liikkeelle lukijavihjeestä. ”Tämä on iso asia, jos aiomme tuottaa ruokaa seuraavatkin tuhat vuotta.”
Taneli Laine kertoi muovin päätymisestä kierrätyslannoitteseen ja Paula Liesmäki jatkoi uutisointia kaupan ja viranomaisten reaktioista. Kuva: Juri Rings / HSMaaseudun Tulevaisuuden juttu on tänäkin vuonna ehdolla Suuren Journalistipalkinnon saajaksi.
Kilpailussa on neljä sarjaa, joista MT:n juttukokonaisuus on ehdolla Vuoden alueellinen juttu -sarjassa. Ehdokkuudet paljastettiin keskiviikkoaamuna Helsingissä.
Ehdolle lähetetty juttukokonaisuus kertoo siitä, kuinka kaupan biojätteen mukana kierrätyslannoitteeksi päätyy myös hävikkiruoan pakkausjätettä — jopa parinsadan muovikassin verran hehtaarille.
Juttu alkoi lukijavihjeestä, jota MT:n toimittaja ja oikeusnotaari Taneli Laine alkoi selvittää. Lukija kertoi huomanneensa muovia lietealtaan yli vuotaneesta ja kuivuneesta mädätteestä.
”Jatkohaastattelussa biokaasulaitoksessa ilmeni, että kaupat laittavat biojätteeseen pakkauksellista jätettä. Kaupassa töissä olleet ystäväni olivat ihmetelleet tätä itsekin itsekin, mutta vasta nyt asia valkeni minullekin.”
Laine huomauttaa, että määräyksiä ei rikottu, vaan lannoitevalmistaja Gasum piti ja pitää edelleenkin tärkeänä, että suuri osa pakkausmuovista saadaan poistettua ja että lopputuote täyttää lannoiteasetuksen määräykset.
”Käytäntö tuntui maalaisjärjen vastaiselta.”
”Jutun sisältö on, että vaikka pellolle päätyykin asetuksen mukainen ja vain murto-osa laitokselle saapuvasta muovista, sekin on suuri määrä, sanotaanko vaikka makromuovia.”
Tiesikö ensimmäistä elämässään kertaa toimittajana työskentelevä Laine olevansa ison uutisen äärellä, kun kirjoitti juttua?
”En, vaikka käytäntö tuntuikin maalaisjärjen vastaiselta. Tuntuu vaikealta ennustaa yleisemminkin, mikä juttu kiinnostaa ja lähtee lentoon.”
Laine kertoi ehdokkaiden julkistustilaisuudessa olevansa alanvaihtaja ja tähdensi, että juttu alkoi maatilalta Pohjois-Pohjanmaalta ja levisi valtakunnalliseksi.
”Tämä on iso asia, jos aiomme tuottaa ruokaa seuraavatkin tuhat vuotta”, Laine sanoi.
Laineen kanssa aihetta työstivät MT:ssä uutistiimin esihenkilö Aimo Vainio ja toimittaja Paula Liesmäki. Maatilalla kävi kuvaamassa muovijätettä Timo Heikkala.
Juttujen kokonaisuuden johdosta ELY-keskukset muuttivat ohjeistustaan, kauppa kertoi olevansa valmis harkitsemaan toimintatapojaan ja myös maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö alkoivat miettiä lainsäädännön muuttamista.
Voittajat palkitaan 12. maaliskuuta.
Valintaraati seuloi kaikkiaan 4 000 ehdokasta ja kiitteli erityisesti alueellisten juttujen laatua.
Perustelujen mukaan Vuoden alueellisella jutulla on ollut merkittävä vaikutus alueelliselle tai paikalliselle yhteisölle esimerkiksi päätöksenteon, muun vallankäytön tai ihmisten aktivoinnin kautta.
Samassa sarjassa kisaa Minna Ala-Heikkilän juttu jo edesmenneestä tamperelaisesta alkoholistista Simo Keskisestä ja Keskipohjanmaan paljastukset hyvinvointialueen sote-kriisistä.
Suuri Journalistipalkinto 2024 -kilpailussa nimettiin kolme ehdokasta myös sarjoissa Vuoden uudistaja, Vuoden juttu ja Vuoden journalisti.
Vuoden 2024 Suuren Journalistipalkinnon voittajat palkitaan 12. maaliskuuta. Sekä esiraatiin että palkintolautakuntaan kuuluu 11 jäsentä eri medioista, myös MT:stä.
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus.
Vuoden 2023 Vuoden alueellisena juttuna palkittiin MT:n toimittajan Joonas Immosen juttu “MT tutki: Useat kunnat vuotavat haavoittuvuutensa valmiussuunnitelmissaan kelle tahansa”.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
