Uudessa nuorten nettikiusaamisen muodossa arvuutellaan ilkeiden vihjeiden perusteella

Nettikiusaaminen saa uusia muotoja tasaisin väliajoin ja sitä mukaa, kun uusia sosiaalisen median alustoja ja sovelluksia julkaistaan. Lehtikuva / Emmi Korhonen.  

Uusi nettikiusaamisen muoto leviää nuorten parissa. Sosiaalisen median sovellus Tiktokiin on perustettu tilejä, joilla arvuutellaan vihjeiden perusteella, kenestä koululaisesta on kyse. Tileillä on julkaistu videoita, kuvia ja tekstejä.

Osassa tapauksista vihjeet voivat olla positiivisia tai neutraaleja, mutta Someturvaan ilmoitetuissa kiusaamistapauksissa vihjeet ovat olleet ilkeitä ja joskus myös seksuaalisia, kertoo Someturvan vastaava juristi Kaisa Rissanen.

Someturva on digitaalinen asiantuntijapalvelu, jonka esimerkiksi moni kunta on hankkinut auttamaan lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisissa häirintä- ja kiusaamistilanteissa.

Rissasen mukaan nettikiusaaminen saa uusia muotoja tasaisin väliajoin ja sitä mukaa, kun uusia sosiaalisen median alustoja ja sovelluksia julkaistaan.

Viime syksynä Tiktokissa alkoivat yleistyä niin kutsutut shippaus-tilit, joilla spekuloitiin, ketkä koululaiset olisivat hyviä pareja. Rissasen mukaan tileillä on jaettu ilman lupaa esimerkiksi nuorten Instagram-tileiltä tai jopa koulukuvista otettuja kuvia.

”Osa nuorista on suhtautunut tileihin neutraalisti, mutta osassa tapauksista on selkeästi haluttu vain kiusata ja naureskella tai on esimerkiksi paljastettu todellisia, yksityisiä ihastumisia”, hän sanoo.

Muita yleisiä nettikiusaamisen muotoja ovat Rissasen mukaan erilaiset kiusaamisryhmät, joihin saatetaan lisätä kymmeniä tai jopa satoja nuoria ja joiden ainoana tavoitteena on pilkata yhtä nuorta tai nuorten ryhmää. Rissanen kertoo, että joillakin sosiaalisen median alustoilla ei ole voinut asettaa kieltoa ryhmiin lisäämisestä, mistä syystä kiusaamisryhmistä on voinut olla vaikea päästä eroon.

Myös loukkaava kommentointi, valheiden levittely, ryhmien ulkopuolelle jättäminen ja valeprofiilit ovat nettikiusaamisen muotoja.

”Perinteinen kiusaaminen yhdistyy nettikiusaamiseen esimerkiksi väkivaltavideoissa, joita on valitettavasti levitetty netissä jo useamman vuoden ajan: kuvataan reaalimaailmassa tapahtuvaa kiusaamista ja levitetään sitten materiaalia netissä”, Rissanen sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden 2021 nettikiusaamiskyselyn mukaan joka toinen suomalaisnuori oli tullut netissä kiusatuksi ja noin 80 prosenttia nuorista oli nähnyt verkossa kiusaamista. Vuoden 2022 WHO-koululaistutkimuksen mukaan joka viides koululainen kohtaa somessa päivittäin ongelmatilanteen, Rissanen kertoo.

Someturvan käsittelemien nettikiusaamistapausten perusteella kiusaamista tapahtuu eniten Snapchatissa ja seuraavaksi eniten Tiktokissa, Whatsappissa ja Instagramissa.

”Snapchatissa viestit katoavat nopeasti lähettämisen jälkeen, mikä ehkä kannustaa matalalla kynnyksellä ajattelemattomaan käytökseen.”

Someturvassa käsitellään eniten 11–15-vuotiaiden nuorten kiusaamistapauksia, ja useimmiten kiusaaja on nuoren tuttu. Rissasen mukaan aikuiset monesti ajattelevat, että ilmiö ei kosketa vielä alakouluikäisiä, mutta erityisesti Whatsapp otetaan usein käyttöön heti puhelimen saamisen jälkeen.

Someturvan mukaan yli puolet kiusatuista on kertonut nettikiusaamisen vaikuttaneen heidän psyykkiseen jaksamiseensa. Osalla on ollut itsetuhoista ajattelua tai käytöstä, uniongelmia tai vaikeuksia mennä kouluun.

”Nettikiusaamisen vaikutuksia hankaloittaa sen pitkä aikajänne: jos esimerkiksi nöyryyttävää kiusaamismateriaalia on levinnyt netissä, se voi putkahtaa joskus uudelleen pintaan. Pelko tästä voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa nuoren elämänvalintoihin”, Rissanen sanoo.

Jotkut nettikiusaamiseen sortuneista nuorista eivät todennäköisesti ymmärrä olevansa kiusaajia. Nuoret hakevat netissä omaa identiteettiään ja paikkaansa sekä janoavat suosiota ja tykkäyksiä, ja samaan aikaan heidän aivonsa ovat vasta kehitysvaiheessa. Nuoret saattavat ajatella heittävänsä "läppää" tai korkeintaan hieman provosoivansa keskustelua. Netin anonyymius madaltaa kynnystä sanoa sellaisia asioita, joita ei sanoisi kasvotusten, huomauttaa Mieli Suomen Mielenterveys -yhdistyksen asiantuntija Miguel Reyes.

”Nuorethan vain peilaavat sitä maailmaa, mitä he itsekin näkevät somessa. Aikuisetkin syyllistyvät netissä loukkaavaan kommentointiin, vihapuheeseen ja häirintään, mikä tekee nettikiusaamisesta eroon pääsemisen erityisen haastavaksi. Juuri aikuistenhan pitäisi opettaa nuorille, mikä on loukkaavaa puhetta ja käytöstä”, hän sanoo.

Reyesin mukaan nuoret saattavat ajautua nettikiusaamiseen ryhmän mukana. Voi tuntua helpommalta olla kiusaamistilanteessa sivustaseuraajana tai jopa osallistujana kuin asettua kiusatun puolelle. Nuoren saattaa olla vaikea nähdä, että tilanteessa voisi olla myös muita vaihtoehtoja kuin olla kiusaaja tai joutua itse kiusatuksi.

Reyesin mukaan aikuiset voivat madaltaa nuoren kynnystä kertoa nettikiusaamisesta luomalla turvallisen ilmapiirin, kyselemällä ja olemalla kiinnostuneita nuoren asioista. Nuorelle olisi hyvä puhua kiusaamisesta empatiaan vedoten, eli kertomalla esimerkiksi mahdollisista seurauksista, joita videoiden tai kuvien levittely voi saada aikaan.

Kaisa Rissanen Someturvasta sanoo, että tutkimusten mukaan vain noin neljäsosa nuorista kertoo aikuisille netissä tapahtuvista kiusaamistilanteista. Someturvaan ilmoitetuista nettikiusaamistapauksista noin puolet on sellaisia, joista nuoret eivät ole kertoneet muille aikuisille.