Euroopan energiakaaos syvenee: ydinvoimamahti Ranska kompuroi ja Saksassa hypistellään jo likaisinta korttia
Sekä kivi- että ruskohiili tekevät paluuta eikä kaasun säästäminen suju suunnitelmien mukaan. Päästötalkoissa otetaan takapakkia ja todelliset huoltovarmuuden haasteet ovat edessä ehkä vasta tulevina talvina.
Ranskan 56 ydinvoimalasta vain puolet on tällä hetkellä käytössä jäähdytys- ja huolto-ongelmien vuoksi. Kuva: Frank RumpenhorstMünchen14.8.202206:00
Kohtuuhintaisen sähkön ja lämmön tuottaminen on noussut EU-maiden ykköshaasteeksi, koska Ukrainaan hyökännyt Venäjä supistaa kaasutoimituksia tai lopettaa ne kokonaan. Uusiutuvien energialähteiden vyörytyksen ja tiukkojen päästöleikkausten sijaan on pakko keskittyä huoltovarmuuteen.
Fossiiliset polttoaineet jyräävät, koska niillä voidaan tuottaa lämpöä ja sähköä aina säästä piittaamatta. Tässä suhteessa ainoa todellinen vaihtoehto fossiilisille on ydinvoima.
Vielä vuosi sitten näytti siltä, että kivi- ja ruskohiilen käyttö ajetaan Euroopassa alas nopeasti. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen.
Vuonna 2005 Kreikka tuotti vielä 60 prosenttia sähköstään ruskohiilellä. Viime vuonna osuus oli enää 11 prosenttia. Ensi vuoden tavoite oli nolla. Sota muutti kaiken. Kreikka vähentää kaasun käyttöä ja kaksinkertaistaa ruskohiilellä tuotetun sähkön määrän vuoden sisällä viidestä terawattitunnista kymmeneen.
Vastaaviin ratkaisuihin joudutaan turvautumaan myös muualla Euroopassa – erityisesti Venäjän kaasusta riippuvaisessa Saksassa. EU:n suurimman kansantalouden keskeiset teollisuudenalat pyörivät kaasun varassa.
Kaasua on pakko säästää, koska toimitukset Venäjältä saattavat pysähtyä talven kuluessa kokonaan. Periaatteessa kaasuvoimaloiden tuottama sähkö ja lämpö voidaan nopeimmin korvata käynnistämällä hiilivoimaloita. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole helppoa.
Saksalainen Steag käynnistäisi kolme kivihiilivoimalaa lokakuussa, jos hiiltä olisi riittävästi. Tuonti Venäjältä loppui osana EU:n viidettä pakotepakettia. Markkinoilla on kyllä tarjontaa, mutta hiiltä ei saada Saksan voimaloihin kuljetushaasteiden vuoksi.
Vielä vuosi sitten näytti siltä, että kivi- ja ruskohiilen käyttö ajetaan Euroopassa alas nopeasti. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen.
Helle on kuivattanut Euroopan joet. Reinin syvyys on enää 47 senttiä. Vuoden 2018 kriisikuukausien 25 sentistä ollaan vielä kaukana, mutta hiiltä kuljettavat jokilaivat eivät enää pysty ajamaan täydessä lastissa.
Ja jos pystyisivät, laivoja ei ole käytettävissä. Niitä on siirretty Tonavalle rahtaamaan Ukrainan viljaa. Samaan aikaan rautateillä on pulaa, vaunuista, vetureista ja veturinkuljettajista. Kapasiteetin puute hidastaa myös maantiekuljetuksia.
Fortumin omistama Uniper on jo varoittanut, että se saattaa joutua supistamaan Staudingerissa Main-joen varressa sijaitsevan voimalansa tuotantoa, koska hiilihuolto ei pelaa. EU-maiden pitäisi välttämättä säästää kaasua varastoon ja tuottaa sekä sähköä että lämpöä enemmän hiilellä. Tämä ei nyt onnistu.
Euroopan energiakaaoksesta kertoo myös se, että Ruotsi nousi maanosan suurimmaksi energian nettoviejäksi ohi Ranskan, joka tuottaa sähköä pääsääntöisesti ydinvoimalla. Ranskan 56 ydinvoimalasta vain puolet on tällä hetkellä käytössä. Osin kyse on laiminlyönneistä huollossa, osin siitä, että helteen kuivattamien jokien vettä ei kaikkialla enää pystytä käyttämään ydinreaktoreiden jäähdyttämiseen.
Ranskan kompurointi on johtanut sähköpulaan ja jyrkkään hintojen nousuun. Ranskan ydinsähköä perinteisesti ostaneen Saksan on nyt vietävä kaasusähköä Ranskaan.
Energiayhtiöt takovat Saksassa hyvää tulosta korkean sähkön hinnan ansiosta. Niitä ei siksi välttämättä kiinnosta kiirehtiä ratkaisua energiakaaokseen.
Kärjistyvä energiakriisi lisää myös poliittisia jännitteitä. Yksi esimerkki tästä on hallituksen kaatuminen Italiassa, joka myös on riippuvainen Venäjän kaasusta.
Saksassa johtavat hallituspuolueet eli sosiaalidemokraatit ja vihreät näyttäisivät viimeinkin taipuvan kolmen vielä toiminnassa olevan ydinvoimalan lyhyeen jatkokäyttöön. Se ei kuitenkaan helpota sähköpulaa merkittävästi.
Voimaloita pitäisi pitää käynnissä kahdesta kolmeen vuotta, mutta siihen erityisesti vihreät eivät välttämättä suostu. Ydinvoiman vastustajat ovat Saksassa saaneet Ranskan voimalaongelmista lisää tuulta purjeisiin.
Saksan oppositiopuolueet ovat vilauttaneet myös kaikkein likaisinta korttia. Itäsaksalainen johtava kristillisdemokraatti Frank Bommert varoittaa, että kansa lähtee kaduille, jos kaasun ja sähkön hinnat jatkavat nousuaan. Siksi jäihin pantu Nord Stream 2 -kaasuputki pitäisi Bommertin mielestä ottaa sittenkin käytöön.
Liittokansleri Olaf Scholz on torjunut ajatuksen. Hän liputtaa Espanjasta ja Portugalista pohjoiseen rakennettavan kaasuputken puolesta. Se tosin ei helpota akuuttia tilannetta.
Saksalaisten energia-asiantuntijoiden mukaan katseet pitää suunnata jo tuleviin talviin. Jos nopeaa käännettä ei loppukesän ja alkusyksyn aikana tapahdu, kaasuvarastot ammottavat syksyllä 2023 tyhjyyttään eikä nopeaa ratkaisua niiden täyttämiseksi ole edelleenkään olemassa.
Se johtaa Saksassa vääjämättä teollisuustuotannon alasajoon ja taantumaan, joka heijastuu koko Eurooppaan. Sähköä ja lämpöä on tuotettava entistä enemmän hiilellä. Se taas on merkittävä takaisku EU:n kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle.
Lue lisää:
Energiakriisi Euroopassa horjuttaisi sähkön tuontia Suomeen
Putin on Suomen ja Saksan Uniper-kiistelyn suurin ja varmin voittaja kahdesta syystä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
