EU-maiden sopimus kaasun käytön vähentämisestä on luokaton kompromissi ja syyllinen tähän luokattomuuteen löytyy helposti
Eurooppaa uhkaavassa energiakriisissä mahtivaltio Saksa on se heikko, jota pitäisi auttaa. Nimenomaan Saksan pitää nyt tulla näyttävästi vastaan, jos EU halutaan aidosti pitää yhtenäisenä.
Espanjan varapääministeri Ribera Rodriguez keskusteli Saksan talousministeri Robert Habeckin kanssa tiistaina Brysselissä, kun EU-ministerit yrittivät löytää yhteistä linjaa kaasun käytön rajoittamisesta.EU-maiden sopimus kaasun käytön vähentämisestä on yhtä ”loistava” kuin Saksan hallituksen ja suomalaisen Fortumin välinen Uniper-ratkaisu.
Kaikki asianosaiset kehuvat lopputulosta hampaat irvessä. Todellisuudessa saldo on kaikkien kannalta jotain arvottoman ja luokattoman välimaastosta.
Sekä Saksan talousministeri Robert Habeckin että hänen suomalaisen kollegansa Mika Lintilän (kesk.) hehkutus siitä, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole onnistunut kaasusodassa hajottamaan EU:n rivejä, oli ennen muuta kiusallista.
Kyynisesti voi sanoa, että 27 jäsenmaata sopi siitä, että jokainen jäsenmaa saa tiukan paikan tullen tehdä kaasunsa kanssa, mitä haluaa. Tätä on vaikea luonnehtia jäsenmaiden ”keskinäiseksi solidaarisuudeksi”. Ennen muuta se osoittaa, että Putinin saa kaasuasellaan aikaan haluamaansa hämminkiä.
Sinänsä tässä ei ole mitään uutta eikä ihmeellistä. EU:lla ei ole yhteistä energiapolitiikkaa. Se näkyy karulla tavalla. Ja vastaavia ”vesityksiä” räätälöitiin niin velkakriisissä, pakolaiskriisissä kuin koronakriisissäkin.
Putinin hyökkäys Ukrainaan uhkaa nyt kuitenkin murentaa kaikki EU:n tärkeät peruskivet. Pelissä ovat vapaus, demokratia ja eurooppalaisten hyvinvointi. Siksi 27 jäsenmaan pitää pystyä parempaan.
Kaasuun kulminoituvasta energiakriisistä selviämisessä suurimman vastuun kantaa Saksa. EU:n suurinta kansantaloutta voidaan myös syyttää siitä, että Brysselin kaasukompromissi on niin laiha kuin mitä se on.
Nimenomaan Saksa on yksipuolisilla energiaratkaisuillaan tehnyt tyhjäksi toiveet EU:n yhteisestä energiapolitiikasta.
Berliinin hallitukset ovat 2000-luvun alusta lähtien rakentaneet Saksan taloudellista menestystä halvan venäläisen kaasun varaan. Dramaattista Venäjä-riippuvuutta on kärjistänyt luopuminen ydinvoimasta. Nyt se kostautuu ja koko Eurooppa kärsii.
Lisäksi Saksa on Euroopan talous- ja finanssipoliittisena oppimestarina höykkyyttänyt Etelä-Euroopan velkaantuneita maita. Osin se on ollut ymmärrettävää ja perusteltua, koska Saksa on aina kantanut raskaimman taakan tukijärjestelyistä.
Mestaroinnissa on kuitenkin ollut paljon myös tarpeetonta ylimielisyyttä. Sitä esimerkiksi Espanja maksaa nyt takaisin, kun Saksa on se heikko osapuoli, jota muiden pitäisi auttaa.
Nimenomaan Saksa on yksipuolisilla energiaratkaisuillaan tehnyt tyhjäksi toiveet EU:n yhteisestä energiapolitiikasta.
Jos liittokansleri Olaf Scholzin hallitus todella haluaa pitää huolta EU:n yhtenäisyydestä, sen pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tulla näyttävästi vastaan muita jäsenmaita. Ja muut voivat tätä myös hyvällä omallatunnolla edellyttää.
Berliinin hallituksen pitää itse olla kaasun ja ylipäätään energian säästämisessä ehdoton mallioppilas ja vauraiden saksalaisten, niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin, pitää maksaa kaasustaan Ukrainan sodan nostamaa korkeata markkinahintaa. Uniper-ratkaisu antaa aihetta toivoa, että näin myös tapahtuu.
Ydinvoiman käytön jatkaminen on enemmän symbolinen ratkaisu energiakriisin torjumisessa. Energy Brainpoolin mukaan Saksa pystyy säästämään vain noin prosentin vuotuisesta kaasutarpeestaan, jos vielä toimivien ydinvoimaloiden käyttöä jatketaan vuoden 2023 loppuun.
Myös symboliset kädenojennukset ovat kuitenkin tärkeitä. Saksan on turha odottaa muilta kaasusolidaarisuutta, jos tai kun ydinvoimaloiden jatkokäytön torjumiselle ei selvästikään löydy kestäviä perusteluja.
Jos Scholzin hallitus uskaltaa nousta sekä sisäpoliittisten että EU:n perinteisten kärhämien, yläpuolelle, Ukrainan sota voi aidosti hitsata EU:n rivejä yhteen. Silloin keskinäinen solidaarisuus ei ole vain tyhjä sananparsi ja kaasuasetta heiluttelevan Putinin pitää oikeasti olla huolissaan.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




