Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä julkaisi keskeiset teemansa tuleville vuosille: Suomessa jatkoselvitetään mallia, jossa kunnalle voisi lahjoittaa rahaa ja vastalahjaksi saisi vaikkapa lähituottajan lihaa
Työryhmä päätti teemoista kokouksessaan keskiviikkona.
Koulutuksessa tärkein yksittäinen asia on Huttusen mukaan kuntarajat ylittävän koulunkäynnin edistäminen. Kuva: Jarkko SirkiäHarvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on hyväksynyt toimintasuunnitelmansa rungon vuosille 2021-2023 eilen keskiviikkona pidetyssä kokouksessaan. Työryhmä tunnisti neljä teemaa, joihin se haluaa kohdistaa toimintansa: elinvoima, koulutus, monipaikkaisuus ja pitkän aikavälin, laajempaa lainsäädäntötyötä vaativat muutostarpeet.
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk.) kertoo, että neljä teemaa valikoituivat keskeisiksi, siksi, että ne ovat harvaan asuttujen alueiden kehittymisen näkökulmasta niin sanottuja pullonkauloja.
Huttunen huomauttaa, että teemoista eniten kaikissa kokouksissa keskustelua herättänyt asia on Hama-alueen lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvät asiat. Harvaan asuttujen alueiden elinvoiman kannalta on tärkeää, että lapset pystyvät käymään koulua niin, ettei koulumatkan pituus kasva liian suureksi.
Toisaalta kaikki teemat liittyvät jollain tasolla toisiinsa, joten mitään yhtä yksittäistä tärkeintä teemaa on vaikea nostaa esille.
Koulutuksessa tärkein yksittäinen asia on Huttusen mukaan kuntarajat ylittävän koulunkäynnin edistäminen. Vaikka koulun käyminen naapurikunnan puolella on tälläkin hetkellä mahdollista, on se kuitenkin myös haasteellista.
"Se on byrokraattisesti tehty niin haastavaksi eri kuntien välillä", Huttunen kritisoi.
Olennaista on, ettei kuntaraja olisi jatkossa pakollinen tekijä, joka määrittää sen, missä lapsi käy koulunsa.
Kouluasia on tärkeä monesta eri näkökulmasta. Koulumatkojen pituuden lisäksi olennaista on myös esimerkiksi pienten lähikoulujen toiminnan jatkuminen ja kuntarajat ylittävän koulunkäynnin vaikeus.
"Pitäisi keksiä uudenlaisia koulunkäynnin malleja. Sinne puolelle tarvittaisiin nopeasti ratkaisuja", Huttunen sanoo.
Yksi harvaan asuttujen alueiden kokouksessa esiin noussut ajatus oli opetuksen niin sanottu hybridimalli. Se toimisi niin, että jos koulumatka on oppilaalla pitkä, voisi varsinaisen kauempana sijaitsevan koulun lisäksi olla niin sanottu lähikoulupiste, jossa voisi käydä osan viikkoa eri kouluasteiden oppilaita. Yksi vaihtoehto on myös, että osa viikosta opetus järjestettäisiin etänä. Huttunen huomauttaa, että nykyisin tilanne on se, että pahimmillaan peruskoulun aikana oppilas istuu kokonaisen lukuvuoden mittaisen ajan koulukyydissä.
Elinvoimaa ryhmä haluaa edistää erityisesti erilaisten matkailuhankkeiden kautta. Huttunen huomauttaa, että esimerkiksi ruokamatkailu on meillä Suomessa vielä lapsenkengissä muuhun maailmaan verrattuna.
"Ruokamatkailussa olisi valtavasti mahdollisuuksia", hän sanoo.
Kiinnostava ajatus työryhmän toimintasuunnitelmassa on myös Japanissa käytössä olevan kotiseutulahjoitusmallin sopeuttaminen Suomen oloihin. Huttunen huomauttaa, ettei malli sellaisenaan sovi meille.
Lahjoitusmalli toimii yksinkertaistetusti niin, että kunta voi määrittää ensin kansalaisille mahdolliset lahjoituskohteet. Rahan lahjoittaminen ei edellytä sitä, että on kirjoilla kyseisessä kunnassa. Lahjoituksen voisi tehdä yritys tai yksityishenkilö. Kun lahjoituksen on tehnyt, lahjoittaja saa paikallisen yrittäjän tuottaman vastalahjan.
"Se voi olla lähituottajan lihaa, kasviksia tai joku tuote, joka on valmistettu sillä paikkakunnalla", Huttunen sanoo.
Japanissa tämä lahjoitusmalli on viety vielä astetta pidemmälle niin, että lahjoittaja voi vähentää lahjoittamansa summan verotuksessa. Ainakaan aivan ensimmäisenä työryhmä ei ole ehdottamassa verovähennyksen sisältävää mallia, vaan ajatuksena on ensin selvittää mallin kevyemmän version mahdollisuudet.
"Jos siihen lähdetään tekemään tosi tarkka verotuksellinen selvitys, jo pelkästään se vie varmaan vuoden", Huttunen sanoo.
Lue lisää:
Työryhmä vauhdittaisi Suomen erätaloutta – esityslistalla erähotelleja ja riistaruokien vientiä
Jutun otsikkoa on oikaistu 27.5.2021 kello 15.42. Otsikosta on korvattu sana ehdottaa sanalla jatkoselvittää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
