Mitä Ukraina saavuttaa Moskovan lennokki-iskuilla? ”Kyse on psykologisesta sodankäynnistä”
Ukrainan tekemät lennokki-iskut ovat tuhovoimaltaan varsin pieniä, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on psykologinen
Ukraina on kyennyt läpäisemään Venäjän ilmatorjunnan kerta toisensa jälkeen lennokki-iskuillaan. Kuva: Jarkko SirkiäUkrainan lennokki-iskut Venäjälle ovat kiihtyneet viime viikkoina. Iskut ovat kohdistuneet erityisesti Moskovan alueelle.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori everstiluutnantti Marko Palokankaan mukaan iskujen tarkoituksena on psykologinen vaikuttaminen Venäjän kansaan.
”Tuhovaikutus näillä iskuilla on varsin pieni, ja se ei ole edes pääasiallinen tarkoitus. Ihan selvästi tässä on kyse psykologisen pelotteen ja kauhun luomisesta äiti-Venäjän sisämaahan”, Palokangas kertoo.
”Halutaan osoittaa, että Venäjän kansalaiset eivät ole enää ulkopuolisia ja turvassa Moskovassa tai muissa isommissa kaupungeissa, vaan Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan näkyy myös rajojen sisällä.”
Pelotteen kautta pyritään muuttamaan kansan mielipide sodan oikeutuksesta. Kyse on myös Venäjän heikkouden osoittamisesta.
”Ukraina haluaa näyttää, että Venäjä ei pysty hallitsemaan ilmatilaansa. Kremlin kertomus on, että Venäjä on sotilasvahvuudellaan täysin koskematon suurvalta, ja tämä kertomus voidaan nöyryyttää pienilläkin lennokki-iskuilla”
Palokankaan mukaan lennokki-iskujen lisääntyminen voi kiristää kansainvälistä ilmapiiriä entisestään. Venäjä voi perustella, että länsimaat ovat toimittaneet Ukrainalle materiaalia, joilla tehdään iskuja Venäjälle. Näin länsimaat voidaan nähdä sodan osapuoliksi, kuten Venäjän propagandassa on pyrittykin näyttämään.
Ukrainalla on laittoman hyökkäyksen kohteena olevana maana kuitenkin kaikki oikeudet puolustautua myös tekemällä iskuja Venäjälle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan lennokki-iskujen vaikutuksesta Venäjän kansalaisten mielialaan ei ole näyttöä.
”Kansalaisten suhtautumisessa sotaan ei ole ainakaan Levadan tutkimuslaitoksen kyselyissä näkynyt muutosta. Ei kasvavaa sodan vastusta tai kasvavaa militarismia ja kostomentaliteettia iskuista”, Lassila selittää.
”Iskujen psykologinen vaikutus on vielä hyvin spekulatiivisella tasolla. Itse en oikein jaksa uskoa, että iskuilla olisi suurta vaikutusta suuntaan tai toiseen.”
Lassila pitää kuitenkin nopeitakin muutoksia venäläisten mielialassa mahdollisena, mutta tähän vaaditaan useita samanaikaisesti huonontuvia tekijöitä. Kun ihmisten olot kurjistuvat tarpeeksi, ääni kellossa voi muuttua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
