Unohtunut papu halutaan takaisin lautaselle
Kaisa Kuoppla (takana) ja Susanna Rokka Anni-tyttärineen maistelevat Harri Laineen tarjoamaa tomaattista hernekeittoa. Markku vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTAMMELA (MT)
Palkokasveja ei suomalaisten ruokapöydissä ole viime vuosikymmeninä suosittu.
”Suomalaiset syövät palkokasveja arvion mukaan noin kymmenen grammaa päivässä, eli parantamisen varaa on”, professori Raija Tahvonen toteaa.
Aikoinaan pavut miellettiin köyhien ruuaksi. Nykyäänkin pavut monesti yhdistetään vain kasvisruokailijoiden muonaksi.
Papumaissa, kuten Etelä-Euroopassa ja Väli- ja Etelä-Amerikassa, papu on perusruokaa, jota käytetään monipuolisesti. Papurokkaa syötiin Suomessakin vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yleisesti.
Tammelan Mustialaan oli tiistaina kerääntynyt väkeä pohtimaan, kuinka vauhdittaa palkokasvien tietä suomalaisten ruokapöytään. Tilaisuuden päätähti oli perinnekasvinakin tunnettu härkäpapu.
Tapahtuma järjestettiin osana Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanketta.
Härkäpapu on hyvä vaihtoehto tuontisoijalle, sillä siitä voidaan tehdä kaikkea samaa kuin soijasta: maitoa, juustoa, jugurttia, piimää ja jopa jäätelöä.
”Härkäpapu on myös ympäristöystävällinen valinta. Härkäpavun viljelystä jää hyöty Suomeen”, Tahvonen korostaa.
Uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään palkokasvien käyttöä.
”Suomalaiset saavat proteiineja riittävästi, mutta folaateista ja kuidusta on niukkuutta. Juuri näitä saadaan palkokasveista”, sanoo Tahvonen.
Muutamat suomalaiset yritykset ovat kehitelleet palkokasveista elintarvikkeita kuluttajille.
Saatavana on ainakin härkäpavuista tehtyä granolaa eli rapeaa mysliä ja palkokasveista tehtyä tempeä. Tempe on tofun kaltaista, fermentoitua ruokaa.
Keittiömestari Jaakko Nuutila valmisti tapahtumaan kolme tuntia muhinutta härkäpapupataa, jossa maistui lehtikorianteri ja chili.
Padan maussa oli syksyn tuntua täyteläisyytensä ja hennon tulisuutensa ansiosta.
Nuutilan mukaan miedonmakuisten palkokasvien kanssa voi käyttää voimakkaita mausteita. ”Jotta saadaan palkokasvien syönti lisääntymään, ne täytyy maustaa tämän päivän ihmisen makuun”, Nuutila sanoo.
Kaupan hyllyillä ei ole tungosta kotimaisen härkäpavun tarjonnassa: Nuutila kertoi käyneensä läpi useita tilamyymälöitä ja ruokakauppoja aina keskusvarastoja myöten, ennen kuin löysi liikkeen, josta sai härkäpapuja.
Jää nähtäväksi, löytääkö kotimainen valkuaisvaihtoehto tiensä kaupan hyllylle.
Henni Laitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
