Turkistarhojen tautitilannetta seurataan Suomessa heikosti
Turkistarhaoloissa, missä eläintiheys on suuri, on tautien leviämiselle ja muuntumiselle otolliset olosuhteet.
Turkistarhojen tautisuojausta ja erityisesti henkilöhygieniaa on edelleen kehitettävä, raportissa todetaan. Kuva: Johannes TervoSuomi on Euroopan suurimpia turkistuottajia, mutta silti turkistarhojen tautitilanne on Suomessa huonosti tunnettu.
Näin todetaan Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikön tekemässä selvityksessä.
Turkiseläimistä tutkitaan hyvin vähän näytteitä koronavirusseurantaa lukuun ottamatta. Pakollinen seurantaohjelma koskee sen lisäksi minkkien aivosairaus TME:tä.
Selvityksessä arvioitiin, että turkistarhojen merkittävimmät zoonoottiset tautiriskit ovat koronavirus, influenssavirukset ja salmonella. Zoonoosilla tarkoitetaan ihmisten ja eläinten välillä tarttuvia tauteja.
Turkiseläimet ovat alttiita lukuisille zoonoottisille taudinaiheuttajille. Turkistarhaoloissa, joissa eläintiheys on suuri, on tautien leviämiselle ja muuntumiselle otolliset olosuhteet.
Tarhoilla työskentelevät ihmiset ovat merkittävä zoonoottisten tautien lähde turkiseläimille. Turkistarhojen tautisuojausta ja erityisesti henkilöhygieniaa on edelleen kehitettävä, raportissa todetaan.
Rehut on usein yhdistetty turkiseläimillä todettuihin epidemioihin. Turkiseläinten rehuna käytetään runsaasti lihantuotannosta syntyviä sivutuotteita, jotka ovat otollinen kasvualusta taudinaiheuttajille. Rehuketjun riskinhallintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lisäksi raportissa korostetaan eläinten terveyden kattavan ja järjestelmällisen seuraamisen tarpeellisuutta. Myös antibioottiresistenssin leviämistä turkistarhoilla on seurattava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









