Koronakriisi on saanut suomalaiset innostumaan ulkoilusta: Suurin osa noudattaa jokamiehenoikeuksia – "Harmillista on pieni piittaamattomien joukko"
Roskaaminen, luvattomat nuotiot ja pysäköinti toisia haitaten ovat nousseet poikkeustilan aikana esiin, kun luonnossa liikkuu enemmän myös niitä, joille se ei ole niin tuttua.
Avotulen teko maastossa ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan se vaatii maanomistajan luvan. On aina luvallisenkin nuotion sytyttäjän vastuulla, jos tuli karkaa ympäröivään maastoon. Kuva: Johannes WiehnJokamiehenoikeuksiin sotketaan yleisesti asioita, jotka eivät niihin sisälly. Näin summaa Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen.
Hän törmää säännöllisesti esimerkiksi yleisötilaisuuksissa siihen, että paheksutaan moottoriajoneuvoilla ajoa, tulentekoa, puiden kaatamista tai oksien katkomista. Ne kaikki ovat rikkomuksia muun lainsäädännön kautta, eivätkä suoranaisesti edes liity jokamiehenoikeuksiin.
Rautiainen pitää MT:n gallupin kysymyksenasettelua sikäli vähän harhaanjohtavana, että siinä oletetaan vastaajien tuntevan jokamiehenoikeudet tarkasti, jotta he osaavat arvioida mahdollisia oikeuksien ylityksiä.
”Sen arvioiminen, ylittääkö joku jokamiehenoikeudet, on aina subjektiivista ja riippuu siitä, paljonko itse liikkuu luonnossa ja mitä siellä tekee.”
Suomen Latu on teettänyt joitain kyselytutkimuksia jokamiehenoikeuksista. Viime kyselyssä harmittavina asioina nousivat roskaaminen ja luvaton maastoajo mopolla, moottorikelkalla tai mönkijällä, vaikkei luvaton ajelu ole laillista muutenkaan. Roskaaminen taas on kielletty jätelaissa.
Nyt koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana esiin on noussut erityisesti pari asiaa.
”Liikkeellä on ehkä enemmän väkeä, jolle luonto on lähtökohtaisesti vieraampi. Luvattomista nuotioista ja pysäköinnistä on siksi ollut roskaamisen lisäksi eniten puhetta.”
Pääsääntöisesti suomalaiset tunnistavat jokamiehenoikeuksien merkittävyyden, ja suurin osa toimii lähtökohtaisesti järkevästi. Toki vahinkoja voi sattua tottuneellekin joskus, jos ei ole valppaana.
”Harmillista on pieni piittaamattomien joukko. Otsikoihin nousevat törpöt, jotka paitsi eivät noudata hyviä tapoja, usein rikkovat ihan lakiakin.”
Poikkeustila on Rautiaisen mukaan korostanut entisestään yhteistyötä jokamiehenoikeuksista viestimisessä maanomistajajärjestöjen ja erilaisten luonnossa liikkumiseen liittyvien järjestöjen kesken.
”Elämme helposti siiloissa. Juupas–eipäs -keskustelu ei auta asiaa. Siksi oikean tiedon jakaminen on erittäin tärkeää”, hän toteaa.
Rautiainen nostaa esiin myös luontokasvatuksen myönteisen lisääntymisen esikouluissa, päiväkodeissa ja koulussa.
”Jos lapsena oppii liikkumaan luonnossa, oppii myös arvostamaan luontoa itseisarvoisesti. Sitten kasvaa myös vastuulliseksi aikuiseksi. Jos arvostaa luontoa, silloin toimii jotakuinkin itsestään oikein. Ei roskaa, katko puita tai riko kasvustoa”, hän järkeilee.
Lue myös:
Tiedätkö, mitä avotuli oikeasti tarkoittaa? Sen määritelmä on laajempi kuin olet ehkä luullut
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
