Vaatimus ammattipätevyydestä vaikeuttaa kirjastoauton kuljettajien palkkaamista – "Vaikka palkat ovat surkeita, on vielä olemassa pysyviä työsuhteita"
Ylöjärvellä kirjastoautoa ajava Mikko Salonen lainaa omien arvioidensa mukaan käsin enemmän kirjoja kuin melkein kukaan muu Suomessa.
Mikko Salosen mukaan kaikki hänen tuntemansa kollegat ovat päätyneet kirjastoauton kuljettajiksi vahingossa. Ajaminen on vain pieni osa työtä, suurin osa ajasta menee kokoelman ja asiakkaiden parissa. Kuva: Sanne KatainenVaatimus tavaraliikenteen ammattipätevyydestä on vaikeuttanut kirjastoautojen kuljettajien palkkaamista monissa kunnissa. Erityisen vaikeaa on löytää sijaisia määräaikaisiin työsuhteisiin.
Kuorma-auton kuljettajien ammattipätevyyden siirtymäaika loppui syksyllä 2014, minkä jälkeen kirjastoauton kuljettajilla on täytynyt olla ajokortin lisäksi ammattipätevyys.
Nykyinen kirjastolaki ei edellytä kirjaston työntekijöiltä alan koulutusta, mutta usein se on työnantajan vaatimus. Monilla ammattipätevyyden hankkineilla kuljettajilla ei ole kuitenkaan kirjastoalan kokemusta, sillä mikään oppilaitos Suomessa ei tarjoa koulutusta, joka valmistaisi suoraan kirjastoauton kuljettajaksi.
"Suurilla paikkakunnilla kirjastoista saattaa löytyä ajamisesta kiinnostuneita, ja heidät voidaan kouluttaa siihen", Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno kertoo.
Kirjastoauton kuljettaja Mikko Salonen haki työpaikkaa Ylöjärveltä lähes yksitoista vuotta sitten, jolloin ammattipätevyyttä ei vielä tarvittu. Hänellä oli ajokortti sekä kokemusta keikkabussien ajamisesta.
"Esittelin työvoimatoimiston sivuilta vaimolle kolme paikkaa: Jalasjärven kunnanjohtaja, Särkänniemen delfiininkouluttajan apulainen ja kirjastoautokuski Ylöjärvellä."
Salonen sai paikan Ylöjärveltä, ja hänet luvattiin vakinaistaa, jos hän suorittaisi kirjastovirkailijan tutkinnon. Sen Salonen hoiti oppisopimuksella.
"Kuntapuolella on se etu, että vaikka palkat ovat surkeita, on vielä olemassa pysyviä työsuhteita", Salonen sanoo.
Tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomea kiersi 137 kirjastoautoa ja pysäkkejä oli yli 10 000. Kirjastoautoista tehtiin tuolloin yhteensä noin 6,6 miljoonaa lainaa. Yhteensä lainauksia tehtiin kirjastoissa yli 87 miljoonaa.
2000-luvun aikana sekä kirjastoautojen pysäkkien että autoista tehtyjen lainausten määrä ovat vähentyneet tasaisesti. Jotkin kunnat tekevät yhteistyötä kirjastoautojen suhteen, ja autoja voidaan käyttää tehokkaammin jakamalla reittejä kahteen vuoroon.
"Sekin vaikuttaa, että valtiovalta ei osallistu enää näihin talkoisiin, eli kirjastoautohankintoihin ei anneta erikseen avustuksia. Sen vuoksi kunnissa katsotaan entistä kriittisemmin, onko autoon varaa investoida", erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta sanoo.
Kirjastoseuran Rauha Maarnon mukaan suuri ongelma kirjastoauton kuljettajien rekrytoinnissa on juuri palkkaus.
"Minulla on sellainen käsitys, että monet kuljettajiksi hakeutuneet viihtyvät työssään hyvin ja pitävät työtään antoisana. Palkkaus vaikuttaa silti", Maarno sanoo.
Maarnon mukaan kuljettajat saavat usein kirjastovirkailijan palkkaa, joka on kuntien yleisten kirjastojen palveluksessa oleville noin 2 000 euroa. Kirjastovirkailija on suorittanut ammatillisen perustutkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon. Muutaman sata euroa enemmän kuukausipalkkaa saavilla kirjastonhoitajilla on ylempi korkeakoulututkinto.
Salosen ja Ojalan mielestä virkailijan ja kirjastonhoitajan palkkaero ei ole ratkaiseva tekijä. Suurempi hidaste on se, että kuljetusalalla on mahdollista tienata huomattavasti enemmän kuin kirjastoauton kuljettajana.
"Eivät kuljetusalan palkatkaan hyviä ole, mutta siellä tili tehdään tunneilla. Kirjastoautossa tehdään virka-aikaa, eli ei voi tehdä viikonloppua tai yötä, joista maksetaan enemmän", Salonen sanoo.
Salosen mukaan monet bussi- ja rahtikuskit ovat silti vaihtaneet kirjastoauton ratin taakse, sillä he haluavat työskennellä lähempänä kotia kohtuullisilla työajoilla.
Työ kirjastoautossa on kuitenkin rankkaa, lämpötilat vaihtelevat eikä lainausautomaatteja ole. Salonen ei olisi silti valmis jättämään liikkuvaa toimistoaan.
"Viime vuonna meillä oli ennätys lainamäärissä. Minä lainasin puolet niistä eli yli 55 000 käsin pienellä pöydällä. Sanoisin, että valtakunnassa on korkeintaan viisi henkeä, jotka lainaavat käsin enemmän kuin minä, ja hekin ovat töissä autoissa", Salonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
