Itärajan kunnat kärsivät Suomessa eniten Venäjän hyökkäyksesta Ukrainaan ‒ paikallinen talous saanut useita iskuja
Ukrainan sodan myötä rajaseudun tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet radikaalisti. Venäläisen turismin ja rajat ylittävän yritysyhteistyön loppuminen jättävät suuren loven paikalliseen talouteen.
Ukrainan sodan myötä liikennevirrat ovat kääntyneet Itä-Suomessa. Raideliikenne vaatisi panostuksia, jotta teollisuuden logistiikka toimisi ja kilpailukyky säilyisi. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääVenäläiseen puuhun ja turismiin turvautunut rajaseutu on kärsinyt Suomessa eniten Ukrainan sodasta ja idän kaupan hiljentymisestä. Investointihalukkuus Venäjän rajan läheisyyteen näyttää myös heikentyneen.
Saimaan kanavan uudistamiseen varatut 95 miljoona euroa menivät sivu suun. Projektista säästettyjä varoja on kylläkin näiltä näkymin tarkoitus kohdentaa alueen muihin hankkeisiin. Lappeenrannan toiseksi suurin teollisuuden työllistäjä Fazer ilmoitti siirtävänsä toimintansa Lahteen. EU-rahojen epääminen alueelta on ollut yksi isku lisää paikalliselle taloudelle muiden joukossa.
”Kyllä me tosi käärmeissämme olemme. Tuntuu kuin meiltä vietäisiin tuhkatkin pesästä”, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen tilittää.
Hallitus on ryhtynyt toimiin. Keväällä koottu varautumisen ministeriöryhmä on lähtenyt selvittämään toimia itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Työryhmä on järjestänyt asianosaisten toimijoiden kuulemisia ja lausuntokierroksen. Raportin pitäisi valmistua elokuussa.
”Olen ymmärtänyt, että työryhmä hakee muutamia konkreettisia toimia, jotka voitaisiin ottaa huomioon budjettiriihessa. Alueen vahvistamistoimille on nyt kova tarve”, Sikanen kertoo.
Erityisen suurta lohkaisua Itä-Suomen kehittämiseen tuskin kuitenkaan nähdään syksyn budjettiriihessä. Kyseessä on nykyisen hallituksen viimeinen riihi, jonka päätökset kantavat ensi hallituskaudelle.
Sikanen näkee, että Etelä-Karjalan tulevaisuuden kannalta olemassa olevan teollisuuden säilyttäminen on ehdotonta. Sen turvaamiseksi raideliikenne vaatisi investointeja.
Saimaan kanavan sulkeutumisen ja Venäjän puuntuonnin loppumisen myötä liikennevirrat ovat muuttuneet. Itäisen Suomen saavutettavuus on teollisuuden näkökulmasta huonontunut.
”Meidän teollisuudelle on oltava kilpailukykyinen logistiikka jatkossakin. Karjalan rata on pakko saada kuntoon.”
Viime päivinä venäläisten turistien vierailu on puhuttanut. Eduskuntaryhmät ovat esittäneet rajoitteita venäläisten turistien viisumien saantiin.
Sikanen kertoo, että paikalliset suhtautuvat asiaan kaksijakoisesti. Venäjän varaan ei ole enää helmikuun jälkeen laskettu mitään, mutta osa jo korona-ajan kurittamista yrittäjistä on tyytyväisiä venäläisten turistien paluuseen. Hallitukselta toivotaan ratkaisua asiaan, jotta tilanteeseen saataisiin selkeys.
Sikanen muistuttaa, että turistien määrä on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna aikaan ennen koronaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



