Raakku vaarassa hävitä myös Karvianjoesta – syinä metsien ojitukset ja turvetuotanto

Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, joka voi elää yli 200-vuotiaaksi. Kuva: Rami Laaksonen

Rauhoitettu raakku eli jokihelmisimpukka voi hyvin enää muutamassa joessa. Lajin ainoa lounaissuomalainen esiintymä on vaarassa hävitä Karvianjoesta.

Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt 1950-luvulta alkaen, jolloin voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto alkoivat aiheuttaa happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen.

Ely-keskukset tiedottavat, että suurin osa vielä elossa olevista raakuista on ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2 000 yksilöä.

Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea toteuttamaan suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen Freshabit Life IP -hankkeessa pyritään kasvattamaan raakkukantaa Karvianjoessa. Raakkujen toukkia on saatu kokeissa siirrettyä onnistuneesti niiden väli-isäntien, taimenen ja lohen, kiduksiin. Raakkuja on myös kuntoutettu Konneveden tutkimuslaitoksella.

Lisääntymisen onnistuessa tuhansia pikkusimpukoita siirretään takaisin kotivesistöönsä. Niiden pärjääminen edellyttää kuitenkin vesistön tilan parantamista.

Tärkeää on vähentää ravinteiden ja metallien pääsyä jokeen sekä liettymistä.

Toiminnanharjoittajia patistetaan ilmoittamaan hyvissä ajoin ely-keskukseen uusista hankkeista, kuten ojituksista sekä maankäytön muutoksista, kuten peltojen raivaamisesta.

Pienten turvetuotantoalueiden täytyy siirtymäkauden umpeuduttua kertoa ely-keskukselle, miten toiminta jatkuu.

Uudet toimet valuma-alueella heikentävät helposti luontoarvoja. Ympäristöluvan tarvitsevista hankkeista edellytetään Natura-vaikutusten arviointia ja pienemmissä hankkeissa riittää ely-keskukselle tehtävä Natura-ilmoitus.

Ely-keskukset kannustavat taimenpuroihin rajatuvilla alueilla maanomistajia vapaaehtoiseen suojeluun ja ennallistamiseen Metso- ja Helmi -ohjelmien rahoituksella, suojavyöhykkeiden perustamiseen sekä räätälöityihin vesiensuojelutoimiin metsissä ja pelloilla.

Ympäristöministeriö sai tammikuussa valmiiksi jokihelmisimpukan suojelustrategian.

Tavoitteena on, että elinvoimaisia raakkukantoja on koko lajin luontaisella esiintymisalueella ja niiden elinmahdollisuudet turvataan. Suojelutyö pitää sisällään purojen ja jokien kunnostamista sekä tutkimustiedon lisäämistä.

Raakkuja tiedetään sinnittelevän noin 130 virtavedessä, mutta suurimmasta osasta niistä eläin on häviämässä.

Lue myös:

Lapista löytyi todellinen raakkuvanhus, jolla on ikää jo 208 vuotta – sen elämä alkoi vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle