Ruokavirastoon perustettiin pari vuotta sitten oma rikostorjuntaryhmä − nyt ryhmän jäsenet kertovat, millaista heidän työnsä on

Rikostorjuntatiimin tehtävänä on pitää yllä valtakunnallista tilannekuvaa elintarvikeketjun rikoksista.  Kuva: Jarno Mela, Johannes Tervo, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Ruokavirastoon on perustettu vajaat pari vuotta sitten, vuoden 2021 helmikuussa rikostorjuntatiimi, jonka tehtävä on nimensä mukaisesti torjua ruokaketjussa tapahtuvia rikoksia.

Kuusihenkisessä tiimissä työskennellään niin poliisin, lakimiehen kuin insinöörinkin taustoilla. MT selvitti, millaista ryhmän työ on.

Alussa mukana oli nykyisen kuuden henkilön sijaan kaksi ihmistä. Ennen tiimin perustamista rikostorjunta-asioita hoidettiin muiden tehtävien ohella.

Tiivistetysti rikostorjuntatiimin tehtävänä on ensinnäkin pitää yllä valtakunnallista tilannekuvaa elintarvikeketjun rikoksista. Tilannekuvaa eli sitä, millaisia rikollisuuden ilmiöitä tai rikosepäilyjä on havaittu ja miten niiden kanssa toimitaan, käydään läpi yhdessä kuntien valvontayksiköiden, aluehallintovirastojen, elinkeino- ja ympäristökeskusten kanssa.

Tiimi myös tukee rikosprosessin alkuun saattamisessa ja etenemisessä muita viranomaisia.

”Me olemme ikään kuin rinnalla kulkijan roolissa alusta asti, että siellä voi olla vaikka joku kunnan terveystarkastaja, jota tuetaan ja annetaan vähän ehkä psyykkaustakin välillä”, tiimiin kuuluva johtava juristi Hanna Brotherus kuvailee.

Tärkeä tehtävä tiimille on myös muiden viranomaisten kouluttaminen.

Joissain tapauksissa Ruokavirasto tekee itse tutkintapyyntöjä esitutkintaviranomaisille eli esimerkiksi poliisille. Näin toimitaan esimerkiksi teurastamovalvontaan liittyvissä tapauksissa tai silloin, jos tapaus on niin laaja, ettei sillä ole yhtä selkeää kohdepaikkaa.

Tiimi myös tekee esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa. Poliisi saattaa vaikkapa pyytää tiimiltä asiantuntijalausuntoja, ja pohtia sen kanssa elintarvikerikosten rikostapauksiin soveltuvia rikosnimikkeitä.

EU-lainsäädäntö velvoittaa tutkimaan kaikki elintarvikeketjun rikkomusepäilyt.

”Tässähän on viranomaisillakin ollut sellainen katvealue. Poliisin näkökenttä on lähtökohtaisesti perinteisemmissä rikoksissa ja elintarvikeketjun viranomaisilla taas elintarvikeketjun turvallisuuden valvonnassa”, Brotherus sanoo.

Tiimin perustamisen taustalla on tavoite siitä, että elintarvikeketjun rikokset osattaisiin tunnistaa kaikilla viranomaistasolla aiempaa paremmin.

”Jos joku ajaa ylinopeutta tiellä tai varastaa kaupasta jonkun kalliin esineen, kaikki ymmärtävät, että se on rikos. Mutta, jos auton takakontissa on lampaan ruhoja, ei se huuda, että siinä on jotain rikollista, vaan siinä pitää ymmärtää, mikä tekee siitä ehkä rikollista toimintaa”, Brotherus valaisee.

Rikostorjuntatiimin entinen jäsen Minna Willman-Koistinen huomauttaa, että elintarvikeketjun rikokset ovat todella iso ilmiö sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Ilmiöön on kuitenkin toden teolla herätty vasta aivan viime vuosina.

Leimallista elintarvikeketjun rikoksille on se, että ne ovat hyvin monialaisia. Tällöin elintarvikeketjun toimija tekee rikoksia yhden sektorin lisäksi todennäköisesti myös muilla sektoreilla.

Viime vuosina viranomaiset ovat alkaneet ymmärtää, ettei elintarvikeketjun rikosten taustalla ole vain tietämättömyyttä tai taitamattomuutta, vaan kyse on usein järjestelmällisestä taloudellisen hyödyn tavoittelusta, josta kärsivät rehelliset tekijät.

”Jokainen pimeä euro, joka liikkuu maailmalla, on rehellisiltä pois”, rikostorjuntatiimin erityisasiantuntija Tommy Stenlund muistuttaa.