vierasyliö Ahkeruudessa ja yhteistyössä ovat avaimet talouden nousuun

Talouden taantuma, ikuiselta näyttävä hitaan kasvun kausi ja odotuksia muokkaava eurokriisitietoisuus ovat puuduttaneet suomalaista talouskeskustelua. Keskustelussa ei käännetä sivua, vaan pysytään vanhoissa aiheissa.

Tilanne on, kuten Paul Krugman totesi 1990-luvulla nollakasvuun jumittuneen Japanin tapauksesta: tavanomainen talouspolitiikka ei toimi ja monet talouspolitiikan hyveet ovat muuttuneet paheiksi ja päinvastoin. Kansalaiset tulisi saada unohtamaan tulevaisuus ja yritykset uskomaan, että hallitus ja keskuspankki eivät olekaan niin vakavissaan kuin uskottelevat olevansa.

Suomen tapauksessa uhkien ja mahdollisuuksien cocktail on erityisen jäsentymätön, ja samalla todellinen uhka talouden toimijoiden pitkän aikavälin suunnittelulle ja strategiatyölle.

Tilanne on kaukana järkevästä päätöksenteosta, jossa valittaisiin sopivimmat keinot haluttuun lopputulokseen pääsemiseksi. Onkin hyvä muistaa, että jonain päivänä tulevaisuudessa eurokriisi, hidas kasvu tai pitkittynyt taantuma eivät ole enää ongelmia. Talouden pysyvät ”oikeat ongelmat” liittyvät työntekoon sekä yhteistyöhaluun ja yhteistyötaitoon.

Harvardin yliopiston taloustieteen professori Alberto Alesina tutkimusryhmineen on tarkastellut 2000-luvun alusta lähtien Euroopan ja Yhdysvaltain taloudellisen käyttäytymisen ja näiden talouksien menestymisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tarkastelu on oivaltavaa, mutta myös jatkokehittelyä kaipaavaa.

Alesina puhuu erikseen eurooppalaisesta ja yhdysvaltalaisesta mallista.

Eurooppalaisessa mallissa ihmiset eivät usko, että ahkeruus vie menestykseen; päinvastoin eurooppalaisille on ominaista ajatella, että yksilön menestyminen tai menestymättömyys perustuu sattumaan – hyvään tai huonoon onneen. Tähän liittyy korkea verotus, jonka avulla pidetään yllä turvaverkkoa, joka suo turvaa huonon onnen kaltoin kohtelemille.

Vastaavasti yhdysvaltalaisessa mallissa ihmiset uskovat, että ahkeruus johtaa menestymiseen. Ahkeruus avaa ovia, johtaa urakehitykseen ja näkyy tilipussissa. Kuten tiedetään, tähän yhdysvaltalaiseen malliin liittyy alhaisempi verotus.

Suomi ei kuitenkaan istu Alesinan ja kumppaneitten malliin.

Suomi oli ainakin 2000-luvun puolivälissä työhön liittyviltä arvostuksiltaan kuten Yhdysvallat, mutta verotukseltaan tyypillinen pohjoiseurooppalainen maa.

Tutkimusten mukaan suomalaiset nimenomaan kannattavat tulonsiirtoja enemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset.

Olisiko Suomen hyvä pitää yllä ahkeruuden merkitystä korostavaa kulttuuria?

Edellä mainitun ylläpitäminen tarkoittaisi palkan, työllistymisen, työntekijöiden valinnan ja kohdentamisen eri tehtäviin riippuvuutta ahkeruudesta. Muutoin on vaarana, että väärät ihmiset ovat töissä ja väärät työttöminä.

Ahkeruuden arvostamisen lisäksi toinen Suomen erityispiirre on ihmisten vahva luottamus toisiin, myös entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin. Kyseessä on sosiaalinen luottamus, joka opitaan sekä kulttuurin että omien kokemusten kautta.

Italialaisen taloustieteen professorin Guido Tabellinin mukaan vahva sosiaalinen luottamus selittää yhteistyön onnistumista ja tuloksellisuutta.

Maat, joissa luottamus on vahvaa, menestyvät sekä innovaatio- että onnellisuusmittareilla. Suomi on molempien mittarien mukaan maailman kärkikastia yhdessä esimerkiksi Sveitsin, Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Samoilla linjoilla on OECD-maita tutkinut Harvardin yliopiston taloustieteen Philippe Aghion.

Luottamus on osa hyvää kansalaiskulttuuria ja hyvä kansalaiskulttuuri yhdessä maltillisen sääntelyn kanssa synnyttää yrittäjyyttä. Yrittäjyys puolestaan asuu sekä varsinaisissa yrittäjissä että kenessä tahansa kansalaisessa.

Yrittäjyyteen liittyy uusien ideoiden luominen, riskinsietokyky, innovatiivisuus ja taito organisoida. Juuri näissä asioissa Suomellakin on vahvuutensa, jotka tulisi saada käyttöön taantumasta nousemisen avaimiksi.

Kevään 2013 uutisen mukaan Helkama Velox siirtää Jopo-lastenpyörienkin valmistuksen Taiwanista takaisin Hankoon. Päätös on merkittävä. Se kertoo, että kolme vuotta sitten tehty ratkaisu siirtää aikuisten Jopojen valmistus takaisin Suomeen oli onnistunut.

Yhtiö perustelee päätöksiään kustannuseduilla, jotka syntyvät toimitusvarmuudesta, laadusta, logistiikasta, suomalaisesta osaamisesta sekä uudenlaisen tekniikan hyödyntämisestä.

Helkama Velox -esimerkki konkretisoi suomalaisen kulttuurin ja talouden vahvuuksia.

Ahkeruus, osaaminen, luottamus ja hyvä kansalaiskulttuuri ovat yrittäjyyden, yhteistyön ja innovatiivisuuden keskeisiä edellytyksiä.

TIMO TAMMI

Kirjoittaja työskentelee yliopistolehtorina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella Joensuussa.

Avaa artikkelin PDF