EK: SAK:n syytösten juurisyynä on ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta syntynyt kuuma keskustelu

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kannattaa sopimusyhteiskuntaa, jossa sopiminen esimerkiksi palkoista on viety paikalliselle, yritystasolle. Kuva: Sanne Katainen

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta syytti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (17.8.2020) jyrkin sanoin Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta sopimusyhteiskunnan järjestelmällisestä purkamisesta ja luottamuspulasta järjestöjen välillä.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vastaa, että "EK on osa sopimusyhteiskunta ja väite on yliampuva".

Häkämies arvioi että SAK:n puheenjohtajan purkaus aiheutui EK:n kannanmuutoksesta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK haluaa sen ulottuvan koskemaan kaikkia palkansaajia – ei pelkästään työttömyyskassan jäseniä.

Keskusjärjestö julkisti linjanmuutoksensa ansiosidonnaiseen kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen aloittaman keskustelun jälkeen. Myös kokoomus kannattaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille – perusteluna se, että palkoista peritään kaikilta myös työttömyysturvamaksu.

EK:n Häkämies perustelee ansiosidonnaisen turvan ulottamista kaikille palkansaajille oikeudenmukaisuudella:

"Erityisesti korona kärjisti tilannetta, kun kassoihin kuuluvien ja kuulumattomien lomautettujen asema oli niin räikeästi epätasa-arvoinen."

Suomessa toimii 26 työttömyyskassaa. Kassan jäsenille maksettavasta työttömyysturvan kustannuksista 95 prosenttia kattaa valtio Työllisyysrahaston kautta ja lopun kassat maksavat jäsenmaksutuloistaan.

SAK:n Eloranta syytti työnantajien keskusjärjestöä myös oppositiopuolue-kokoomuksen peesaamisesta:

"Meitä on aina syytetty siitä, että olemme poliittisia. Näyttää siltä, että tauti on pahempi Etelärannassa kuin täällä meillä", Eloranta vertasi.

EK:n Häkämies kiistää syytöksen. Hän vastaa samalla mitalla:

"Toisinpäin, mietitäänpä vaikka heidän (SAK:n) masinoimia poliittisia mielenilmauksia muutaman vuoden takaa viime vaalikaudella. Näissä päivätasolla aiheutettiin yrityksille sadan miljoonan euron vahinkoja."

"Oliko se sitten sopimusyhteiskunnan mukaista toimintaa", Häkämies kysyy retorisesti.

EK:n nokkamies sanoo järjestön haluavan viedä sopimista eri tasoilla eteenpäin. Keskusjärjestötasolla on tiettyjä asioista osana kolmikantaista järjestelmää, liitot neuvottelevat erityisesti palkoista ja työehtosopimuksista.

"Meidän tulevaisuuskuvamme on se, että sopimusyhteiskuntaa ja sopimista viedään erityisesti työpaikkatasolle: paikalliseen sopimiseen", Häkämies painottaa.

SAK:n Elorannan kovasanainen haastattelu tehtiin juuri ennen kuin perjantaina hallituksen asettama valtiovarainministeriön työllisyystyöryhmä julkisti muistionsa "rakenteellisiksi työelämän uudistuksiksi". Listalla ovat likipitäen kaikki toimet, joita ay-liike on vastustanut jo ennalta: VM:n esityksessä ikääntyneiden työeläkeputki poistetaan.

Jos työllisyystyöryhmän esitykset eivät kelpaa, Häkämies toivoo, että SAK toisi esille omia keinoja, joilla nostettaisiin työllisyyttä.

Juurisyyt keskusjärjestöjen nokitteluun ulottuvat kuitenkin kesän kuumaan, ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskeneeseen keskusteluun.

"Työttömyyskassajärjestelmän uudistamistarvetta on esitetty vuosikausia. Kun kaikki puolueet liputtivat uudistamisen tarpeesta, se oli meille kimmoke", Häkämies perustelee.

SAK:n Jarkko Eloranta näkisi järjestelmän jatkossakin perustuvan työttömyyskassoihin. Kassajärjestelmää selvitetään hallitusohjelman mukaisesti. EK:n Jyri Häkämies haluaa odottaa selvityksen tuloksia. Kustannuksiltaan tehokkaampana hän arvioi järjestelmän, jota hoitaisi yksi toimija monen kassan sijasta.

"Kela on yksi mahdollisuus", hän viittaa julkisuudessa aiemmin esitettyyn vaihtoehtoon.

Onko Etelärannan ja Hakaniemen keskusjärjestöjen välillä luottamuspulaa?

Keväällä hyvin nopeasti työmarkkinakeskusjärjestöt ja hallitus reagoivat yhteistuumin koronan aiheuttamaan markkinahäiriöön ja kysynnän puutteeseen ja järjestöt pystyivät nopeasti sopimaan mm. yt-neuvotteluaikojen lyhentämisestä lomautusvaroituksineen määräajaksi vuoden loppuun.

Häkämies kiistää, että EK näivettäisi itse itseään yömarkkinaosapuolena.

"Globaali kilpailu ja työllisyyshaaste pakottaa uudistumaan. Meidän osaltamme merkittävä muutos oli tupo-maailmasta siirtyminen liittomaailmaan ja entistä enemmän paikalliseen sopimiseen."

Keskusjärjestelmän roolin EK näkee sosiaalivakuutuksessa muun muassa eläkejärjestelmässä, työlainsäädännössä sekä koordinaattorina palkkakierroksissa.

EK:n Häkämies ei halua sopimusyhteiskuntaa, jossa ei tehtäisi uudistuksia.

Lue lisää: SAK:n Eloranta syyttää EK:ta sopimusyhteiskunnan järjestelmällisestä purkamisesta