Pellavatehtaan vihollinen on jämähtänyt liinavaatekaappi

Tuotantopäällikkö Markku Laurila ja toimitusjohtaja Timo Laurila luotsaavat perheyritystä Jalasjärvellä. He kannustavat kuluttajia käyttämään pellavatekstiilejään, sillä ne kestävät käyttöä ja paranevat vanhetessaan. Kuva: Johannes Tervo

KURIKKA

Designtekstiileistään tunnettu Jokipiin Pellava Oy toimii jo kolmannessa polvessa.

Yrityksen toimitusjohtaja Timo Laurila, 59, on tehtaan perustaneen Asser Laurilan pojanpoika.

Hän muutti nuorena maailmalle, opiskeli kauppatieteitä ja työskenteli suuryrityksissä. Perheyrityksessä jatkaminen ei ollut itsestäänselvyys.

”Kun isän eläkeikä lähestyi, hän kysyi minua jatkajaksi. Totesimme vaimoni kanssa, että pohjalainen palaa aina kotiin. En koe, että tämä on sukurasite. Tämä bisnes on hieno näköalapaikka ja kaiken lisäksi työ on pääasiassa todella mukavaa”. Laurila toteaa.

Pellavasta kudotut tekstiilit ovat Jokipiin Pellavan erityisosaamista. Suosituimpia tuotteita ovat kylpytakit, pefletit ja pyyhkeet.

”Enää ei voida puhua, että valmistamme pellavatekstiilejä, vaan pikemmin lahjoja ihmisille. Kaksi kolmasosaa tuotteista menee yrityksille liikelahjoiksi. Vain viisi prosenttia pellavasta lähtee ulos kankaina.”

Pellava on tunnettu kestävyydestään. Toimitusjohtajan mukaan asiakkaan liinavaatekaappi on yrityksen pahin vihollinen.

”Monet säilövät pellavatekstiilejä kaappeihinsa. Olen sanonut aina, että käyttäkää ja peskää niitä, koska ne paranevat vanhetessaan.”

Tehtaan tietokoneistetut kutomakoneet hyrräävät täysillä. Automaation ansiosta yksi työntekijä voi hoitaa jopa kymmentä konetta.

Pellavakuitu kasvatetaan hiekkaisella maalla, josta se nyhdetään juurineen. Tekstiileihin sopivaa pellavaa ei viljellä Suomessa riittävästi. Suomesta puuttuu myös jalostusketju. Lähin pellavalankaa tekevä yritys löytyy Baltiasta.

Jokipiin Pellavan käyttämä kuitu viljellään Ranskassa ja kehrätään Italiassa. Pellavalanka saapuu Jalasjärvelle tuhannen kilon erissä. Lankaa kuluu noin 50 tonnia vuodessa.

Tehdas on käyttänyt 1990-luvun alusta lähtien ulkopuolisia suunnittelijoita. Tekstiilejä ovat suunnitelleet muun muassa Jukka Rintala, Risto-Matti Ratia ja Tuula Wilén.

Menestyminen alalla edellyttää Laurilan mukaan jatkuvaa kehitystyötä ja verkottumista. Tuote itsessään ei myy. Asiakkaalle on osattava vakuuttaa, että se on paras mahdollinen.

”Meillä ei ole varaa jämähtää savusauna-aikakauteen. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset, jotka rakentavat taloja ja sisustavat kotejaan.”

Kaikki Jokipiin Pellavan tuotteet valmistetaan Suomessa. Se on yrityksen ehdottomasti vahvin myyntiargumentti.

Toimitusjohtaja suhtautuu valoisasti tulevaisuuteen. Kiinnostus pellavaan on lisääntynyt sen ekologisen ja terveyttä edistävän imagonsa ansiosta. Perinteikäs yritys jatkaa perheen omistuksessa, sillä kolmas sukupolvenvaihdos on suunnitteilla lähivuosina.

Yritys sai alkunsa vuonna 1920 perustetusta Pystylänkosken sahasta. 1930-luvulla sahan oheen perustettiin villakehräämö, jonne tilalliset saivat lähettää villaa. Valmiit langat lähetettiin takaisin maatiloille. Palveluketju oli aikaansa edellä.

Tuskinpa olisi Asser-nuorukainen uskonut Jalasjokea pitkin tukkeja uittaessaan, että jonain päivänä yrityksen tuotteita rahdataan Japaniin ja Yhdysvaltoihin saakka.

Laurilan mukaan yrityksen historialla ja tarinoilla on suuri merkitys. Niiden siivittämänä pellavatehtaasta on tullut nähtävyys ja ohessa toimivasta tehtaanmyymälästä koko perheen matkakohde.

”Kärjistäen voi sanoa, että myymme tarinoita ja sen oheistuotteena tulee pyyhe.”