”Ruuan arvonlisäveron alentaminen ei hyödytä tuottajaa”, sanoo Euroopan tuottajien pääsihteeri Pesonen ja kääntäisi katseen lakiin ja osuuskuntiin
”Ruuan arvonlisäveron alentaminen ei ole taikakeino parantaa tuottajien tuloja ja asemaa ruokaketjussa ja kuluttajallekin ilo olisi vain lyhytaikainen.”
15 vuotta Copa-Cogecaa luotsannut Pekka Pesonen sai keskiviikkona MTK:n kunniamerkin. Kuva: Carolina HusuEU salli huhtikuussa arvonlisäverokannan alentamisen alle viiden prosentin. Ainakin Latvia, Liettua, Bulgaria ja Turkki ovat jo alentaneet ruuan verotusta inflaation kiihtyessä ja kustannusten noustessa, ja moni muu harkitsee.
Mutta auttaako alv:n alennus tuottajaa, Euroopan tuottajajärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen?
”Verotus kuuluu jäsenmaille eikä meillä ole kattavaa tietoa EU-tasolla, mutta mikään taikakeino se ei ole”, Pesonen sanoi MT:lle keskiviikkona Porissa MTK:n liittokokouksen yhteydessä.
”Päinvastoin, hyvinkin todennäköisesti iso osa alennuksesta jakautuisi koko ketjulle tai muille yksittäisille toimijoille kuin viljelijöille. Se ei ole ollenkaan pomminvarma ratkaisu, sillä poliittiset aloitteet on tehty yleensä kuluttajahintojen alentamiseksi tai kurissa pitämiseksi, ei tuottajan aseman parantamiseksi.”
”Inflaatio syö kustannushyödyn ja se jakautuisi ketjun sisäisen neuvotteluvoiman mukaan. Viimeinen lenkki eli kauppa ottaisi sen kuitenkin. Hyöty kuluttajallekin olisi ehkä vain kuukausia, mutta suhteellinen vaikutus viljelijälle tuskin mitään.”
Pesosen mukaan paras keino parantaa tuottajien asemaa on tuottajaosuuskuntien vahvistaminen.
”Niitä ja tuottajien neuvotteluasemaa on vahvistettava ja kilpailulainsäädäntöön puututtava. Elintarvikeketjussa pitää saada vahvempia keinoja ja painetta tuottajaorganisaatioiden kautta. Suomessa voisi kysyä, miksi osuuskunnat ovat isoja ja vahvoja, mutta se ei näy tuottajahinnoissa niin paljon kuin pitäisi?”
Pesosella on itselläänkin Valio-tausta, joten hän tietää, että tuottajien tasapainoilu lain ja keskittyvän kaupan, sen omien tuotemerkkien ja kansainvälisen hankinnan välissä on haastava.
Siksi pitää saada käyttöön EU-lainsäädännön epäreilujen kauppatapojen direktiivi ja sille samantien jatkoa.
”Suomessa kilpailulainsäädäntöä on täydennettävä, sillä teollisuus toimii markkinoilla huomattavasti vahvemman vähittäiskaupan kanssa. Odotamme EU:n esittävän tähän toimia. Kuluttajalle tuleva lisäarvo ei todellakaan tule markkinoilta hinnasta”, Pesonen arvioi. Tätä lisäarvoa ovat ruuan puhtaus sekä kasvinsuojeluaineiden ja eläinlääkkeiden vähäisyys.
Kaikilla kuluttajilla ei ole mahdollisuutta maksaa kestävyydestä lisähintaa, mutta se on tuottajille tärkein tapa saada lisähintaa.
Pesosen mukaan pitäisi myös varmistaa, että jos kasviperäisten tuotteiden markkinaosuus kasvaa, kotieläintalouden tuoma lisäarvo siirtyy viljelijöille eikä viljelijöistä tule vain raaka-aineen tuottajia.
”Jos viljanviljelijä joutuu tekemään toimia, jotka pienentävät tuotantoa, jäljelle jäävästä tuotteesta pitää saada parempi hinta, varsinkin jos yhteiskunta haluaa tuotantoa ilman torjunta-aineita.”
Lue myös:
Tutkija tyrmää ruuan arvonlisäveron alentamisen Ylellä: ”Välikädet ulosmittaavat hyödyn”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
