Pääministeri Marin kertoo puolustavansa maatalousrahoja, vaikka paine niiden leikkauksiin on esillä EU:n elvytysneuvotteluissa – "Keskusteluja käydään aktiivisesti"

Pääministeri Sanna Marin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel tervehtivät Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä. Kuva: Mario Salerno

EU-maiden johtajat ovat neuvotelleet Euroopan elpymistoimista ja unionin seitsemän vuoden budjetista koko viikonlopun Brysselissä.

"Eri maiden välillä on erimielisyyksiä. Itse näen, että on mahdollisuuksia silti löytää sopu: on nähtävissä palikat, joilla kokonaisuus voidaan rakentaa kasaan. On myös mahdollista, että sopua ei tänä viikonloppuna tule", pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi sunnuntaina alkuillasta suomalaisille toimittajille.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel yritti hakea lauantaina kompromissia julkaisemalla uudet neuvotteluluvut. Michel ehdotti, että elpymisvälineen 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille 450 miljardia tukina ja 300 miljardia lainoina. Aiemmin suhde oli 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainoina.

Suomelle ehdotus ei käynyt, vaan avustusten määrää pitäisi laskea Marinin mielestä vielä enemmän.

"Tietenkin suunta on se, että avustusten määrässä pitää tulla alaspäin."

Jos avustusmääriä lasketaan, se aiheuttaa painetta leikata myös maaseudun kehittämisen EU-budjettia. Maatalouteen jaetaan rahaa niin EU-budjetin kuin elvytysvälineen kautta.

Michelin lauantain kompromississa maaseudun kehittämiseen laitettaisiin elpymisvälineen kautta 10 miljardia euroa komission esittämän 15 miljardin sijaan. Maaseuturahoitusta jaettaisiin neljän vuoden ajan jäsenmaille, jotta ne pääsevät EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteisiin.

Neuvottelulähteiden mukaan viiden miljardin euron lasku ei kuitenkaan merkittävästi heikentäisi Suomen maataloustukien saantoa. Luvut muuttuvat kuitenkin nopeasti, ja Micheliltä odotetaan sunnuntaina myöhään vielä uutta hahmotelmaa.

Aiemmissa budjettineuvotteluissa Suomi on saanut niin kutsutun kansallisen ”kirjekuoren”, eli bonuksen, maaseudun kehittämistukiin.

"Kansallisiin ratkaisuihin päästään neuvottelujen loppuvaiheessa – totta kai keskusteluja käydään aktiivisesti. Itse Suomen pääministerinä pidän meille kasallisia kysymyksiä erittäin vahvasti esillä kaikissa keskusteluissa. Mutta on selvää, että kaikki vaikuttaa kaikkeen: elpymispaketin koko ja avustusten määrä vaikuttaa", Marin kertoi.

"On selvää, että Suomen prioriteetit, maaseudun kehittämisrahoitus ja koheesiorahoitus Itä- ja Pohjois-Suomen alueille, ovat neuvotteluissa esillä."

Mielipiteet yhteisestä elvytyksestä ovat jakautuneet eteläisten ja pohjoisten jäsenmaiden välillä.

Niin kutsuttu nuuka nelikko (Ruotsi, Itävalta, Hollanti ja Tanska) haluaa, että komission esittämä elpymisväline perustuisi jäsenmaille myönnettyihin lainoihin, kun taas Etelä-Eurooppa kannattaa avustuspainotteisuutta.

Suomi on viikonloppuna lähentynyt nelikon kantaa, ja Suomi onkin kansainvälisessä mediassa liitetty yhteen niukan nelikon kanssa.

"Suomi löytää kumppanuuksia eri kysymyksissä eri maista. Me emme ole minkään vakiintuneen ryhmän jäsen, vaan totta kai me teemme töitä sen eteen, että kokonaisuus olisi Suomen kannalta mahdollisimman hyvä", Marin kertoi.

EU-media Politico kertoo, että Ranskan mielestä elvytyspaketin avustusten määrä ei saisi laskea alle 400 miljardiin euroon. Ranska ja Saksa kannattavat avustuksia, koska niillä Etelä-Euroopan talouden elpyminen saataisiin niiden mukaan nopeammin liikkeelle.

Toinen vaikea kysymys neuvotteluissa on rahojen käyttö. Hollanti on vaatinut yksimielistä päätöstä, kun jäsenmaat päättävät elvytysrahojen maksatuksesta.

Michel ehdottikin lauantaina ”hätäjarrua”, jossa mikä tahansa maa voisi hidastaa elvytysrahojen maksatusta nostamalla asian esiin Eurooppa-neuvostossa.

Jäsenmaat ovat yksimielisiä, että EU-maiden yhteistä elvytystä tarvitaan. Siksi neuvotteluja päätettiin jatkaa vielä sunnuntaina.

”Pienenä vientivetoisena maana meille on valtavan tärkeää, että koko Euroopan talous elpyy ja sitä kautta meidän vientimarkkinamme elpyvät”, Marin totesi.

Lue myös:

Pääministeri Marin EU-johtajien huippukokouksessa: neuvottelut saattavat venyä maanantaihin asti, Suomi pienempien avustusten kannalla

Maatalouden EU-rahoitus vähentynyt uusimmassa neuvottelukompromississa – Suomelle tärkeä tavoite elpymispaketin pienentämisestä saattaisi näkyä maaseudun kehittämisrahojen laskuna

Viikonloppuna EU-johto yrittää päättää elvytyksen lisäksi viljelijöiden tuista – Marin näkee tilanteen valoisana: "Ei olla tekemässä sen kaltaisia leikkauksia kuin alun perin olisi ollut uhkakuvana"

• Viikonlopun yli kestäneessä huippukokouksessa neuvoteltiin 750 miljardin euron elpymisvälineestä ja EU:n monivuotisesta budjetista.
• Elpymisvälinettä varten komissio nostaisi markkinoilta lainaa ja jakaisi rahaa jäsenmaille sekä lainoina että suorana tukena. Tarkoitus on saada Eurooppa elpymään mahdollisimman nopeasti.
• Elvytysvaroja jaettaisiin EU:n seitsemän vuoden budjetin kautta. Budjetin kooksi vuosille 2021–2027 on ehdotettu 1  074 miljardia euroa.
• Lainojen takaisinmaksu alkaisi aikaisintaan vuonna 2028. Sitä varten EU etsii uusia rahoituslähteitä, kuten muovi- ja digiveroa sekä hiilitulleja.
• Elpymisvälineen rahoja jaettaisiin EU-maiden viime vuosien taloudellisen tilanteen ja koronavaikutusten perusteella.
• Valtaosa jäsenmaista kannattaa, että tuleva budjetti sidottaisiin oikeusvaltiokehitykseen, mitä Unkarin pääministeri Viktor Orban vastustaa.
• EU-neuvoston puheenjohtajamaan Saksan liittokansleri Angela Merkel on painottanut, että rahasopu olisi saavutettava ennen kesälomia.
• Rahapäätöksiin vaaditaan kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.