Ukrainalle yritetään avata EU-ovea huippukokouksessa – kytky Suomen ja Ruotsin Nato-hankkeeseen mahdollinen
Unionilla on uskottavuusongelma, jos päätös Ukrainan ehdokasjäsenyydestä lykkääntyy. Energiakriisi ja ruokakriisi kärjistävät sisäistä ristivetoa.
Italian pääministeri Mario Draghi (vas.), Ranskan presidentti Emmanuel Macron (kesk.) ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz matkustivat viime viikolla junalla Ukrainaan vakuuttamaan tukeaan, kun Venäjän hyökkäystä torjuva maa pyrkii EU:n jäsenehdokkaaksi. Kuva: LudovicMünchen21.6.202217:00
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttamassa maailmanlaajuisen ruokakriisin. Presidentti Vladimir Putinin laivasto piirittää Ukrainan satamia, eikä maa pysty siksi viemään laivoilla viljaa Pohjois-Afrikkaan.
EU-johtajien on huippukokouksessa pohdittava kaikkia mahdollisia keinoja, jotta viljaa saataisiin varastoista liikkeelle ennen muutaman viikon päästä käynnistyvää kesän sadonkorjuuta. Riitaa voi syntyä muun muassa siitä, pitäisikö Putinin kanssa taipua jonkinlaiseen kompromissiin, jotta viljan vientireitti Mustanmeren kautta saataisiin auki.
Kysymys on vientituloja kipeästi kaipaavalle Ukrainalle akuutisti tärkeämpi kuin nousu EU:n jäsenehdokkaaksi. Komission esitys Ukrainan hyväksymisestä on saanut laajaa kannatusta, mutta myös vastustajia löytyy.
Riitaa voi syntyä muiden muassa siitä, pitäisikö Putinin kanssa taipua jonkinlaiseen kompromissiin, jotta viljan vientireitti Mustanmeren kautta saadaan auki.
Tietä on tasoittanut suurimpien jäsenmaiden eli Saksan, Ranskan ja Italian tuki ehdokasjäsenyydelle. Liittokansleri Olaf Scholz, presidentti Emmanuel Macron ja pääministeri Mario Draghi kävivät varta vasten Kiovassa kertomassa tästä tuesta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille.
Jäsenehdokkuus velvoittaa ja haastaa sekä hakijamaita että EU:ta. Ehdokkaiden pitää täyttää tiukka ja laaja kriteeristö. EU:n taas pitää varmistaa, että sen toimintakyky säilyy laajenemisesta huolimatta.
Saksan Scholz haluaa huippukokouksessa käynnistää keskustelun EU:n rakenteiden ja pelisääntöjen uudistamisesta. Tämä vääntö voi pahimmassa tapauksessa jarruttaa laajentumisjunan etenemistä.
Jos Ukrainaa ja Moldovaa koskeva päätös lykkääntyy, EU paljastaa juuri sen ulko- ja turvallisuuspoliittisen heikkouden, josta sitä on aina syytetty.
Ukrainalle päätös on symbolisesti merkittävä, mutta se ei korvaa aseita, joita Venäjän moukaroima maa tarvitsee saavuttaakseen torjuntavoittoja. Ukrainassa on jo kritisoitu, että erityisesti Saksa pyrkii jäsenyyshankkeella väistämään raskaiden aseiden toimittamisen. Katkeruutta lisää, että mittavan korruption vuoksi Ukrainan tie täysjäseneksi kestää joka tapauksessa vielä vuosia.
Oman lisämausteensa tuo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemusta jarruttava Turkki on yksi EU:n jäsenehdokkaista, mutta neuvottelut autokraattisen maan kanssa eivät ole edenneet. MT:n tavoittamat komissiolähteet eivät alkuviikosta pitäneet mahdottomana sitä, että presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinto pyrkisi tavalla tai toisella niputtamaan EU:n ja Naton laajenemisen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) korosti maanantaina EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ollut keskeinen puheenaihe myös EU-foorumeilla.
Naton, Turkin, Suomen ja Ruotsin edustajat neuvottelivat niin ikään maanantaina Turkin esittämistä vaatimuksista, jotka hidastavat prosessin etenemistä. Naton edustajien mukaan edistystä tapahtui. Lukko tuskin aukeaa ennen kesäkuun lopussa pidettävää Naton Madridin huippukokousta. Erdoğanin esikunnasta on viestitetty, ettei huippukokous ole mikään takaraja.
EU:n päätöksentekoa mutkistavat kolmen suurimman jäsenmaan sisäiset haasteet. Niiden vuoksi Ukrainaa tukeva ja Putinille kampoihin paneva unionin näyttää nyt pikemminkin altavastaajalta.
Macron kärsi kirvelevän tappion viime sunnuntain parlamenttivaaleissa eikä pysty enää hallitsemaan yhtä suvereenisti kuin tähän asti. Kiihtyvä inflaatio ja korkojen nousu taas ovat myrkkyä raskaasti velkaantuneen Italialle.
Saksassa joudutaan lähikuukausina keskittymään energiakriisin torjumiseen sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti leikkaavansa kaasutoimituksia. Saksan on monien muiden jäsenmaiden tapaan ryhtynyt säästötoimenpiteisiin ja lisännyt kivihiilen käyttöä, jotta kaasua saadaan talvivarastoihin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on varoittanut, ettei uhkaava energiakriisi saisi johtaa fossiilisten energialähteiden käytön lisäämiseen ja kunnianhimoisten päästötavoitteiden murenemiseen.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
