
MT-kysely: Kaksi kolmesta suomalaisesta kuoppaisi Turun tunnin junan
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan junahanke ei ole taloudellisesti kannattava.
Salon rautatieaseman kautta kulkee jatkossa nykyistä nopeampi yhteys, mikäli Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajama Länsirata-hanke toteutuu. Nopein Helsingin ja Turun välinen juna kulkisi kuitenkin Salon läpi pysähtymättä. Kuva: Sanne KatainenSelvä enemmistö suomalaisista vastustaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajamaa Länsirata-hanketta, eli Turun tunnin junaa, käy ilmi MT:n teettämästä mielipidetutkimuksesta.
Vastaajista 64 prosenttiyksikköä on sitä mieltä, että tunnin juna Turun ja Helsingin välillä pitäisi kuopata lopullisesti. 17 prosenttiyksikköä on eri mieltä ja 19 ei osaa sanoa kantaansa.
Hankkeen vastustus on suurinta 55–64-vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden parissa. Molemmista 76 prosenttiyksikköä haluaisi, että junahanke kuopataan lopullisesti.
Tunnin juna eli nykyiseltä nimeltään Länsirata on kaksiraiteinen raideyhteys, jonka on määrä kulkea Helsingistä Espoon, Nummelan, Lohjan ja Salon kautta Turkuun.
Juna kulkisi uudella radalla nykyistä yhteyttä suoremmin ja nopeammin.
Helsingistä Turkuun pääsee nyt nopeimmillaan junalla vajaassa kahdessa tunnissa. Uuden junayhteyden myötä matka-aika lyhentyisi noin 78 minuuttiin.
Hallitusohjelman yhteydessä päätetyssä investointiohjelmassa hankkeelle on luvattu 460 miljoonaa euroa valtion pääomitusta.
Lisäksi osakaskuntien kunnan- tai kaupunginhallitukset ovat tällä viikolla hyväksyneet esisopimuksen, jossa ne suostuvat alustavasti rahoittamaan hanketta yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Helsinki jättäytyi pois yhteyden rakennusvaiheesta.
Alueellisesti junahanketta vastustetaan eniten Länsi-Suomessa, jossa jopa seitsemän kymmenestä vastanneesta suhtautuu kielteisesti hankkeeseen. Vähiten vastustusta on pääkaupunkiseudulla, jossa sielläkin 58 prosenttiyksikköä vastustaa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa yhteensä 66 prosenttiyksikköä vastustaa hanketta.
Vastustus on suurinta maaseutumaisissa kunnissa, 72 prosenttiyksikköä. Taajaan asutuissa kunnissa vastustajia on 71 ja kaupunkimaisissa 64 prosenttiyksikköä vastanneista.
Vastustus on suurinta maaseutumaisissa kunnissa, 72 prosenttiyksikköä.
Länsiradan kokonaiskustannukset lasketaan miljardeissa. ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, että toteutuessaan suurhanke tietää veronkorotuksia kaikille suomalaisille. Kuva on otettu Salon rautatieasemalla kesäkuussa 2024. Kuva: Sanne KatainenElinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsoo, ettei junahankkeella ole taloudellista kannattavuutta.
”Jos ajatellaan puhtaasti taloudellista kannattavuutta niin se on käytännössä nolla tämän hankkeen osalta. Hankkeen kokonaishinta lasketaan miljardeissa ja kaikkien suomalaisten veroja joudutaan nostamaan tämän takia”, Kangasharju summaa.
Kangasharju arvioi, että ihmiset keskimäärin ovat tietoisia Turun tunnin junan kustannuspuolesta.
”Ihmiset ovat valistuneita ja siitä tämä mieliala, että junaa vastustetaan, varmasti juontuu. Olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa lähteä peruskorjaamaan jo olemassa olevia yhteyksiä.”
Turun yliopiston taloustieteen professori Timo Kuosmanen löytää junahankkeelle perusteita.
”On arvioitu, että junahanke edistäisi työllisyyttä, kun pendelöinti Turun ja Helsingin välillä lisääntyy. Myös työntekijöiden osaaminen ja työpaikkojen vaatimukset kohtaisivat aiempaa paremmin.”
Kuosmanen huomauttaa, että liikennehankkeet Suomessa ovat harvemmin liiketaloudellisesti suoraan kannattavia.
”Hyödyt tulevat muuta kautta laajemmin yhteiskuntaan.”
MT tavoitteli haastatteluun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta (ps.), mutta hän kieltäytyi siitä kiireisiin ja keskeneräisiin neuvotteluihin vedoten.
MT tavoitteli haastatteluun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannetta (ps.), mutta hän kieltäytyi kommentoimasta asiaa vedoten kiireeseen ja keskeneräisiin neuvotteluihin.
”Olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa lähteä peruskorjaamaan jo olemassa olevia yhteyksiä.” Aki Kangasharju
Ammattiryhmistä nihkeimmin Turun tunnin juna -hankkeeseen suhtautuvat yrittäjät, joista peräti neljä viidestä haluaisi haudata junahankkeen. Alemmista toimihenkilöistä näin ajattelee 76 ja johtavassa asemassa olevista 72 prosenttiyksikköä.
Myös eläkeläiset ovat vahvasti vastaan: kolme neljästä keskeyttäisi koko hankkeen.
Opiskelijoiden keskuudessa vastustusta on suhteellisesti vähemmän ja kannatusta enemmän. Opiskelijoistakin lähes puolet, 46 prosenttiyksikköä, vastustaa tunnin junaa. Sitä kannattaa opiskelijoista 28 ja 26 prosenttiyksikköä ei osaa sanoa kantaansa.
Akateemisesti koulutetuista junaa vastustaa 72, muun koulutuksen saaneista 67 ja peruskoulutuksen saaneista 62 prosenttiyksikköä.
Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien enemmistö on hanketta vastaan.
Kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien enemmistö on hanketta vastaan.
Keskustalaisista jopa 83 prosenttia kaataisi junahankkeen. RKP:n kannattajista sitä vastustaa 80 prosenttiyksikköä, perussuomalaisista 71, kokoomuslaisista 67, sosiaalidemokraateista 64, kristillisdemokraateista 60, vihreistä 55 prosenttia ja vasemmistoliittolaisista 52 prosenttia.
Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista neljännes kannattaa hanketta. Muilla puolueilla kannattajia on alle 20 prosenttiyksikköä.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 14.–19. kesäkuuta yhteensä 1 036 henkilöä. Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen aikuisväestöä.
Koko otannan osalta virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








