Makujen runsaus hurmaa perunanmaistajaisissa
Bo Kronqvist (vas), Johan Willman, Leila Lindvall ja Dennis Grönroos tutustuivat Belana-perunalajikkeeseen Suomen suurimmissa perunanmaistajaisissa. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoVAASA (MT)
Kokeneetkin koemaistajat löysivät mieleisensä 55:n ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavan lajikkeen joukosta Suomen suurimmassa perunoiden maistajaistapahtumassa.
”Melody on oma ehdoton suosikkini. Olen työskennellyt kyseisen lajikkeen kanssa paljon”, toteaa viljelijöiden omistamassa perunanjalostusyhdistys Jepuan Perunassa työskentelevä Johan Willman.
Dennis Grönroos ja Alf-Håkan Romar puolestaan kallistuvat Marabel-lajikkeen suuntaan. Miehet vaikuttavat perunoita jalostavassa, varastoivassa ja markkinoivassa yrityksessä.
”Maku on yksinkertaisesti todella hyvä”, Grönroos kehuu.
Pienen empimisen jälkeen Romar muuttaakin mieltään. ”Täytyy sanoa, että kyllä Belanan maku on vielä parempi.”
Vaasan ammattiopistolla opettajana työskentelevä Arja Myllykangas sekä kokki Kaj Lax nimeävät molemmat suosikikseen Melodyn.
”Hienon ja sointuvan nimen omaava lajike kypsyy nopeasti”, Myllykangas sanoo.
”Kyseessä on hyvännäköinen, monipuolinen peruna, joka soveltuu myös ravintoloiden suurkeittiöihin”, Lax arvioi.
Maistajaisissa perehdyttiin eri lajikkeisiin ominaisuuksineen sekä siihen, miten potut soveltuvat suurkeittiöihin ja erilaisten ruokalajien yhteyteen.
Koemaistettavina olevat perunat oli viljelty elokuussa Jepualla järjestettyjä perunantuottajien peltopäiviä varten. Ne olivat lähtöisin kymmenen jepualaisen siemenviljelijän pelloilta.
Tapahtuma järjestettiin Vaasan ammattiopiston, Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden sekä Jepuan Perunan yhteisponnistuksena.
Erilaisten lajikkeiden suuri määrä tuli yllätyksenä monille toisen asteen ravintola-alan opiskelijoille.
”En tiennyt, että on olemassa näin paljon erilaisia perunoita”, Sonja Palo toteaa.
Myöskään Noora Kruhse ei ollut tullut ajatelleeksi, että Suomessa on kymmeniä lajikkeita.
”Totta kai on hyvä juttu, että on paljon valinnanvaraa. Peruna on olennainen osa hyvää, terveellistä kotiruokaa.”
Opettaja Arja Myllykangas pitää hyvänä sitä, että ravintolapuolen opiskelijat pääsevät tutustumaan perunalajikkeiden runsauteen.
”Toiset potut toimivat suurtalouspuolella, toiset muunlaisessa käytössä. On tärkeää, että seuraava sukupolvi pääsee tutustumaan erilaisiin lajikkeisiin.”
Perunan suosio notkahti välillä karppausvillityksen vuoksi.
”Ajateltiin, että peruna on jonkinlainen hiilihydraattipommi, jota pitäisi välttää. Onneksi sellainen ajatus ei ole enää viime aikoina saanut mainittavampaa kannatusta”, Myllykangas sanoo.
Alf-Håkan Romarin mielestä perunat säilyttävät suosionsa, jos vain laatu pysyy riittävän hyvänä ja maku kohdillaan.
”Näitä karppauksia tulee ja menee. Olennainen kysymys on, kuinka hyviä perunat ovat. Me lähdemme siitä, että jalostettujen perunoiden on oltava maukkaita. Suurtalouspuolella makuun ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota.”
”Lajikkeita on maailmassa valtava määrä. Suomeen uusia tulee ja menee. Se, toimiiko jokin täällä, selviää kokeilemalla. Valtaosa perunalajikkeista jalostetaan Keski-Euroopassa, ja siellä on aivan erilaiset kasvuolosuhteet kuin täällä pohjoisessa”, Dennis Grönroos summaa.
Suuri osa nousevista lajikkeista on kotoisin Saksasta tai Hollannista. ”Saksassa on keskitytty hiomaan makua, kun taas hollantilaisissa lajikkeissa on satsattu tuottavuuteen”, Johan Willman erittelee.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
