Satamissa vilkastui loppuvuonna
Vienti Suomen satamista vilkastui viime vuoden lopulla selvästi.
Helsingin kautta vietiin tavaraa joulukuussa peräti 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko vuoden vienti Helsingistä kasvoi seitsemän prosenttia.
Helsingin sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki sanoo, että veto alkoi parantua viime vuoden puolivälissä.
”Vaikea sanoa, miten vauhti jatkuu, mutta ainakin nyt alkuvuosi näyttää kohtuullisen hyvältä.”
Helsingissä viennin ja tuonnin kokonaisliikenne oli 10,8 miljoonaa tonnia viime vuonna.
Suomen suurimman vientisataman Hamina-Kotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski on tyytyväinen viime vuoden vientimäärään, joka jäi vain vajaan prosentin edellisvuotta pienemmäksi.
”Loppuvuosi oli ihan hyvä. Nyt tuntuisi, että vienti voisi pysyä sillä tasolla, mutta perspektiivi eteenpäin on kovin lyhyt tällä hetkellä.”
Eniten epävarmuutta luo Naskin mukaan Venäjän tilanne, joka heijastuu monin tavoin Suomeen.
Selvää kasvua Hamina-Kotkan viennissä oli metsäteollisuuden tuotteissa. Sellukuljetukset kasvoivat viime vuonna seitsemän prosenttia.
”Kemiallinen metsäteollisuus oli ihan huippuvuosien tasolla”, Naski sanoo.
Kotka-Haminan kautta kulki tavaraa viime vuonna 13,4 miljoonaa tonnia.
Porin sataman kokonaisliikenteen tavaramäärä laski viime vuonna 4,1 miljoonaan tonniin, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Porissa viennin ja tuonnin lisäksi myös kotimaan liikenne on merkittävää.
Porin satamajohtajan Jaakko Nirhamon mukaan vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti piristyi, mutta koko vuosi jäi silti kolmisen prosenttia miinukselle.
”Joulukuussa kasvaneeseen liikennemäärään osaltaan syynä on todennäköisesti tämän vuoden alussa voimaan tullut rikkidirektiivi. Viime vuoden lopulla haluttiin hoitaa kuljetuksia, jotka oli mahdollista hoitaa vielä vanhojen säännösten mukaisesti.”
Sahatavaran vienti Porista nousi edellisvuoden 350 000 kuutiometristä 413 000 kuutiometriin eli kasvua kertyi 18 prosenttia.
Tämän vuoden näkymiä sahatavaran viennissä varjostaa Nirhamon mukaan Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun halpeneminen euroon nähden, mikä heikentää suomalaisten sahojen kilpailukykyä naapurimaihin verrattuna.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
