Lintuja rengastettu Suomessa 100 vuotta
Huomenna lauantaina tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisestä suomalaisesta linturengastuksesta.
Oululainen talitiainen oli ensimmäinen suomalainen lintu, jolla oli kunnia saada rengas jalkaansa sata vuotta sitten 2.2.1913.
Sadan vuoden aikana vapaaehtoiset rengastajat ovat tuottaneet merkittävän määrän aineistoa tieteen ja tutkimuksen käyttöön. Aineistoa on hyödynnetty niin lintujen muuttoreittien kuin talvehtimisalueiden selvittämisessä.
Lisäksi on saatu selville maallikkoa kiehtovia yksityiskohtia, kuten pisin muuttoreitti tai pitkäikäisin lintulaji. Ensimmäistä ennätystä pitää hallussaan kalatiira ja jälkimmäistä harmaalokki.
Valtaosa linnuistamme lähtee pohjoisesta etelään talvea pakoon. Kansainvälisistä muuttajista saatiin tietoa vasta, kun kehitettiin lintujen rengastus.
Maailman ensimmäisen yksilöllisellä tunnuksella varustetun renkaan sai nilkkaansa tanskalainen kottarainen vuonna 1899. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin rengastamisesta innostuttiin myös Suomessa.
Maamme ensimmäinen rengastaja oli Helsingin yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmén. Hän tilasi vuonna 1912 Saksasta nimellään ja osoitteellaan varustettuja renkaita, joita jakoi ystäväpiirilleen.
Vuodesta 1926 rengastustoimintaa on koordinoinut eläinmuseo, josta sittemmin tuli osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta.
Muuttoreittien ja talvehtimisalueiden lisäksi rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolinsyistä, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista ja lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta.
Tieto on merkittävää esimerkiksi suojelualueiden rajaamisessa, tuulipuistojen sijoitusratkaisuissa tai kaavoituspäätöksiä tehtäessä.
Suomessa rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Maassamme on tällä hetkellä noin 630 rengastajaa. He ovat kaikki vapaaehtoisia, eivätkä saa työstään palkkaa tai muita korvauksia.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
