Kuntavaalien ehdokaskato isojen puolueiden ongelma – vapaa-aika menee useammin politiikan edelle

Edellisten vaalien perusteella puolueilla on entistä vaikeampi saada ehdokkaita mukaan kuntavaaleihin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Puolueet keräsivät listoilleen entistä vähemmän kuntavaaliehdokkaita. Ajatuspaja E2 kokoamien kokoaman tilastopaketin perusteella suurten puolueiden ehdokasmäärät ovat olleet selkeässä laskusuunnassa 2000–2017 käydyissä kuntavaaleissa.

Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen näkevät taustalla monia yksittäisiä syitä.

Puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet. Myös maakuntauudistus ja kunnan tehtäviä vähentäminen ovat laskeneet kuntavaalien kiinnostusta.

Lisäksi poliittisen ilmapiirin kärjistyminen vähentää halua osallistua politiikkaan.

Valtuuspaikkojen määrä vähenee kaikkialla, mutta sekä ei ole suurin syy kehitykseen. Westisen mukaan monet potentiaaliset ehdokkaat asettavat nyt oman vapaa-ajan politiikan edelle.

Kunnissa on ollut pulaa ehdokkaista.

"Jopa monet kansanedustajat ovat lähteneet ehdolle", Westinen mainitsee.

Selkeitä poikkeuksia on havaittavissa. Vihreät on ainoana puolueena pystynyt tasaisesti kasvattamaan ehdokasmääriään maakunnissa. Kristillisdemokraattien ehdokasmäärä on kasvanut hienoisesti, mutta viime kuntavaaleissa määrä on pysynyt noin 2 000 ehdokkaan tuntumassa.

Myös perussuomalaiset on kasvattanut ehdokasmääriään tuntuvasti, mutta kevään vaaleissa puolueen ehdokasmäärä on suorastaan romahtanut.

Westinen kertoo, että kahdessa edellisessä kuntavaalissa perussuomalaisten ehdokasmäärä ja puolueen kannatus ovat olleet samalla tasolla. Ajatuspajassa päätellään, että ehdokasmäärällä ja puolueen kannatuksella on selkeä yhteys.

Päätelmä kuuluu, että kun puolueen ehdokasmäärä putosi noin tuhannella ehdokkaalla, tulevissa vaaleissa kannatus on "runsaat 10 prosenttia" eli se laskisi muutamalla prosentilla.

Sekä eduskunta- ja että kuntavaaleissa 2011–2017 ehdokasasettelun perusteella miesten osuus on noin 60 prosenttia ja naisten 40 prosenttia.

Vihreät on ainoa puolue, jossa on naisehdokkaita selvästi enemmän kuin miesehdokkaista. Kuntavaaleissa vihreillä on ollut suhteessa vielä enemmän naisia ehdolla kuin eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten ehdokasasettelun miesvaltaisuus korostuu erityisesti kuntavaaleissa. Miehiä ehdokkaista on noin kolme neljäsosaa.

Isoissa kaupungeissa äänet eivät ole kasautuneet suosituille ehdokkaille.

Pitkäsen mukaan kuntavaalien henkilöitymistä liioitellaan. Hän kertoo, että tilastojen valoissa viiden eniten ääniä saaneen ehdokkaan osuus kokonaisäänipostista ei ole noussut Suomen suurissa kaupungeissa.

Esimerkiksi Tampereella vuoden 2012 vaaleissa viiden eniten saaneen ehdokkaan osuus kokonaisäänipostista oli Pitkäsen mukaan varsin maltillisella tasolla.

"Poikkeuksena ovat vuoden 2000 ja 2008 vaalit, jolloin Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) keräsi ison äänisaaliin.

Vuonna 2008 ja 2012 Espoossa kärkiehdokkaiden äänimäärät ovat olleet nousussa, koska Timo Soini (ps.) keräsi näissä vaaleissa paljon ääniä.

Kevään kuntavaaleissa mielenkiintoinen vaali käydään Helsingissä, koska valtuusto valitsee myös seuraavan pormestarin.

Ajatuspaja E2:n tietopaketti kuntavaaleista

Lue lisää:

Suurilla ehdokasmäärät putosivat

Orpo myöntää: Kokoomuksella oli vaikeuksia saada ehdokkaita

MT:n vaalikone