Onko pientuulivoimala järkevä investointi? Näin asiantuntijat vastaavat

Pientuulivoimaloita on Suomessa vain reilu tuhatkunta kappaletta. Vähäiselle suosiolle on syynsä. Kuva: Markku Vuorikari

Tänä kesänä on ollut varsinainen aurinkopaneelibuumi. Taivaisiin noussut sähkön hinta on saanut ihmiset kiinnostumaan itsetuotetusta energiasta ja aurinkopaneelit ovat loppuunmyyty liikkeistä.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet pientuulivoimalat. Talven tullen tuulivoima vaikuttaisi aurinkoenergiaa paremmalta ratkaisulta pohjolassa, mutta pienmyllyihin liittyy kuitenkin monia ongelmia.

Ensimmäinen ongelma on hinta.

”Verrattuna aurinkopaneeleihin tuulivoimalat ovat paljon kalliimpia ja investoinnin kuoletusaika on pidempi. Lisäksi Tuulivoimalaitoksessa on liikkuvia osia ja se vaatii jatkuvaa huoltoa”, Kertoo Motivan asiantuntija Milja Aarni.

Toinen ongelma on Aarnin mukaan se, ettei myllyille sopivia paikkoja ole kaikkialla. Propellin täytyy olla rakennuksista ja puista tulevien pyörteiden yläpuolella.

Kuluttajille myytävissä myllyissä mastot ovat pituudeltaan 4-15m. Maalla mastot ovat useimmissa paikoissa siis liian lyhyitä. Saaristossa taas lyhyemmälläkin mastolla voidaan saada propelli otolliseen tuuleen.

Luvan saanti tuulimyllylle voi olla myös haastavaa. Erityisesti asemakaava-alueelle vastaan voi tulla esteitä, kertoo Kuntaliiton johtava lakimies Marko Nurmikolu.

”Muiden maankäyttöä ei saisi rajoittaa rakentamisella. Myllyistä aiheutuva melu ja välkehdintä voivat olla haitaksi naapureille ja heitä on kuultava asiassa. Mitä lähempänä ovat naapurit, sitä hankalampi on saada myllyille lupaa”, Nurmikolu selittää.

Rakennus- tai toimenpideluvan saaminen myllylle on siis maaseudulla huomattavasti helpompaa kuin taajamissa. Pienvoimaloiden rakentamiseen liittyen ei ole yleisiä kansallisia linjauksia, vaan jokaisen kunnan rakennusvalvonta käsittelee ne tapauskohtaisesti.

Kunnan rakennusvalvonnalta on kuitenkin aina kysyttävä pienvoimalan pystyttämisestä, riippumatta sijainnista tai myllyn koosta.

Energia-alan konsultti sekä keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehto on omistanut useamman pientuulivoimalan. Hänellä on niistä varsin karvaat kokemukset.

”Lähtökohtaisesti en suosittele kenellekään pientuulivoimalan hankintaa. Sähkön tuotantohinta niissä tulee lähes aina suhteettoman kalliiksi.”

Käpylehdon mukaan kuluttajat eivät monestikaan ymmärrä, miten vähän pientuulivoimalat tuottavat tyypillisissä asennusolosuhteissa. Laitteiden nimellisteholla on hyvin vähän tekemistä saavutetun sähkön tuotannon kanssa. Myllystä tulisi aina selvittää, millä tuulennopeudella nimellisteho saavutetaan.

Pelkästään myllyn lapojen pituus antaa parempaa osviittaa voimaloiden todellisesta tuotannosta vuositasolla.

”Kun tuulivoimalan lapa tehdään kaksi kertaa pidemmäksi, pyyhkäisypinta-ala ja sähköntuotanto nelinkertaistuu. Myllyjen on oltava suuria ja korkealla, jotta ne voivat olla tuottavia”, Käpylehto selittää.

Teolliset tuulivoimalat perustuvatkin juuri suuriin yksikkökokoihin ja niiden tuomiin skaalaetuihin. Mitä pienempi voimala on, sitä heikompi taloudellinen kannattavuus on.

”Monet komponentit ja asennukseen liittyvät kustannukset skaalautuvat epälineaarisesti. Tämän vuoksi sähkön tuotantohinta pientuulivoimaloissa muodostuu lähes aina hyvin korkeaksi. Vastaavasti suuret teolliset voimalat ovat taas tulleet entistä isommiksi ja tuottavuus on parantunut. Tuulivoimassa koolla on väliä.

Vaikka Käpylehto ei suosittele pientuulivoimaloita, poikkeuksena hän pitää kuitenkin sähköverkon ulkopuolella olevia kohteita, joissa tuotantohinnalla ei ole väliä. Jos verkkoon liittyminen maksaa kymmeniä tuhansia euroja tai se ei ole edes mahdollista, tuulivoima voi olla järkevä ratkaisu esimerkiksi ulkosaariston mökillä tai tukiasemakäytössä.

Nimellisteholtaan 400 watin pientuulimyllyä myydään useammassa suomalaisessa verkkokaupassa. Mastoineen ja lataussäätimineen hinnaksi tulee liikkeestä riippuen noin 1800-2200 euroa.

400 watin tuotanto saavutetaan 12m/s tuulessa. Näin kovatuulisia päiviä kertyy vuoden mittaa hyvin vähän. Väärässä paikassa niitä ei ole juuri ollenkaan.

Vertailun vuoksi 400 watin aurinkokenno kustantaa taas noin 200-300 euroa.