Kuntamarkkinoilla kuohui: Hallitus ja oppositio nokittelivat kovin sanoin maahanmuutosta ja kuntataloudesta
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi, ettei valtiosta ole tässä tilanteessa kuntien pelastajaksi. ”Hyvin siellä voidaan, kun verrataan valtioon tai hyvinvointialueisiin.”
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti keskiviikkona Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa oppositiota väärän kuvan antamisesta hallituksen toimista työperäisen maahanmuuton suhteen. LEHTIKUVA / Markku Ulander.Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti keskiviikkona Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa oppositiota väärän kuvan antamisesta hallituksen toimista työperäisen maahanmuuton suhteen.
Orpoa ennen puheenvuoron oli käyttänyt vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, joka oli todennut, että työntekijöitä tarvitaan kunnissa esimerkiksi varhaiskasvatukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
”Tämä on ihan turha eipäs-joopas-keskustelu, kun me näemme, että väkeä tarvitaan. Me tiedämme, mikä ideologia sitä jarruttaa. Mutta väkeä tähän maahan tarvitaan, jos me haluamme kansainvälisessä kilpailussa pärjätä”, Virta sanoi.
Orpo totesi, että hallitus tekee lukemattomia toimenpiteitä, joilla työperäistä maahanmuuttoa lisätään. Hän sanoi, että esimerkiksi työperäisten hakemusten käsittelyajat ovat vuoden aikana laskeneet ja erityisosaajien osalta on päästy alle viikon käsittelyaikoihin.
”Te annatte väärän kuvan siitä, mitä hallitus tekee ja mitä Suomessa tapahtuu. Te haittaatte sillä Suomen houkuttelevuutta ja kuvaa. Pitäisi pysyä faktoissa”, Orpo sanoi oppositiopuolueiden johtajien suuntaan.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman tuohtui väitteestä.
”Kaikki ne rasismikohut, joita olemme hallituksessa nähneet, kaikki se kuva, joka siitä on lähtenyt, niin nyt ongelma ovatkin he, jotka nostavat esiin esimerkiksi tämän järjettömän kolmen tai kuuden kuukauden säännön. Tämä on uskomaton väite”, Lindtman sanoi.
”Tämä on ihan turha eipäs-joopas-keskustelu.” -Sofia Virta
Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi olevansa huolissaan hallituksen politiikasta.
”Alkaa syntyä sellaista mielikuvaa, että tänne ei oikein haluta porukkaa. Ja jopa sellaista, että joutaisi nytkin lähteä väkeä pois, keitä täällä on. Ja tämä on kyllä aika lyhytnäköinen ilmapiiri. Me tarvitsemme ihmisiä töihin, osallistumaan yhteiskuntaan, kotoutumaan Suomeen.”
Keskustelu alkoi siitä, kun panelisteja pyydettiin ottamaan vihreällä tai punaisella lipulla kantaa siihen, pitäisikö Suomen sitoutua hallituspuolue RKP:n kesällä esittämään tavoitteeseen, että nettomaahanmuutto olisi 40 000 henkeä vuodessa.
Pääministeri Orpo nosti esiin sekä vihreän että punaisen lapun.
”Pidän kiinni hallitusohjelmasta. Me sovimme silloin, että me emme aseta mitään tiettyä numeerista määrää, mikä on meidän tavoitteemme. Mutta me tavoittelemme sitä, että me lisäämme osaamisperusteista maahanmuuttoa.”
”Jokainen normi, joka ei ole välttämätön, sen me puramme.” -Petteri Orpo
Puoluejohtajat ottivat paneelissa kantaa myös kuntien heikkoon taloudelliseen tilaan.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, ettei valtiosta ole tässä tilanteessa kuntien pelastajaksi.
”Vaikka tiedämme nämä kuntataloudenkin selvät haasteet, niin suorastaan hyvin siellä voidaan, kun verrataan valtioon tai hyvinvointialueisiin”, Purra sanoi.
Hän lisäsi, että kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi pitäisi kuntien lakisääteisiä tehtäviä keventää. Hän kiitteli kuntia niiden ministeriölle antamista esityksistä normien purkamiseksi.
Norminpurun puolesta puhui myös pääministeri Orpo. Hän sanoi, että sitä tarvitaan, koska liian tiukka normitus on kallista ja ohjaa resursseja vääriin paikkoihin.
”Me käymme jokaisen (kuntien ehdotukset) läpi. Ja jokainen normi, joka ei ole välttämätön, sen me puramme”, Orpo lupasi.
Vasemmistoliittoa paneelissa edustanut varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo nosti esiin huolen siitä, että normeja purkamalla palveluita heikennetään.
”Tämä norminpurku-sana on tällainen taikasana, joka tosiasiallisesti tarkoittaa julkisten palveluiden alasajoa ja leikkauksia. Ilman että kerrotaan, mitä sillä tarkoitetaan. Pelko on esimerkiksi opetuksen ja varhaiskasvatuksen saralla se, että kelpoisuusvaatimuksista ruvetaan höllentämään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









