Viljan viennin turvaavan sopimuksen pelätään olevan Venäjälle vain uusi ase Ukrainan nujertamiseksi ja lännen rivien hajottamiseksi
Saksan maatalousministeri Cem Özdemir puki asetelman sanoiksi: Putiniin sopimuskumppanina luottavien pitää uskoa myös joulupukkiin.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasi egytpiläisen virkaveljensä Sameh Shoukryn sunnuntaina Kairossa. Egypti on maailman suurin viljan tuoja ja hyvin riippuvainen nimenomaan Ukrainasta ja Venäjältä tulevasta viljasta. Kuva: HandoutYltiöskeptiset arviot Venäjän motiiveista ovat osoittauttumassa oikeiksi.
Vilja on Ukrainan, Turkin ja YK:n kanssa solmitusta sopimuksesta huolimatta ja osin myös sen ansiosta presidentti Vladimir Putinille ennen muuta tehokas ase, jolla heikennetään Kiovan hallitusta, hajotetaan Venäjän vastaisen rintaman rivejä Euroopassa ja haalitaan uusia liittolaisia geopoliittisessa propagandasodassa.
Vain päivä sen jälkeen, kun sopimus vientikäytävästä oli solmittu, Venäjä teki ohjusiskun Ukrainan tärkeimpään viljanvientisatamaan Odessaan. Putin rikkoi näin sopimuskumppaneiden luottamuksen ennen kuin allekirjoitusten muste oli kuivunut.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan suuntasi saman tien Ukrainan ja Venäjän viljasta riippuvaisiin Afrikan maihin todistamaan, miten Venäjä ei missään tapauksessa ole halunnut kärjistää ruokakriisiä ja kiihdyttää inflaatiota.
Kansainväliset tarkkailijoiden mukaan yksi Putinin keskeinen motiivi sopimuksen solmimisessa oli voittaa geopoliittisessa propagandasodassa puolelleen nimenomaan niitä maita, jotka eivät ole yksiselitteisesti tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Sunnuntaina Lavrov yllättäen myös korosti Kairossa, että Venäjän tavoite on sittenkin Ukrainan nykyisen hallinnon syrjäyttäminen.
”Me autamme joka tapauksessa Ukrainan kansaa pääsemään eroon kansalle ja historialle vihamielisestä hallituksesta” Lavrovin sanoi.
Tämä lisää epävarmuutta ja epäluuloja sekä Ukrainassa että EU-maissa. Ukrainalla ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin taipua, koska maa tarvitsee kipeästi viljatuloja, joilla se voi ostaa aseita lännestä. Ukrainan infrastruktuuriministeri Oleksandr Kubrakov korosti sunnuntaina, että maa jatkaa iskusta huolimatta sopimuksen toteuttamisen ”teknistä valmistelua”.
Ukrainan Interfax-uutistoimisto kertoi perjantaina, että Venäjän joukot ovat varastaneet jälleen 70000 tonnia viljaa Ukrainasta. Määrä vastaa yhden Panamax-luokan rahtilaivan täyttä lastia. Näihin varkauksiin perjantain sopimus ei puutu eikä vaikuta millään tavalla.
Lavrov korosti Kairossa, että Venäjän tavoite on sittenkin Ukrainan nykyisen hallinnon syrjäyttäminen.
Tällaiset tapaukset ja tiedot viljavarastojen tuhoamisesta osoittavat, että Ukrainan viljan tuotannon ja viennin palautuminen ennalleen ei ole Venäjän etujen mukaista. Istanbulin sopimusta ei siksi voi pitää erityisen uskottavana.
Turkin ja YK:n kätilöimässä sopimuksessa Ukraina sitoutuu raivaamaan miinat Odessan, Tšornomorskin ja Južnen satamien edustalta. Venäjä puolestaan sitoutuu lopettamaan näiden viljasatamien saarron, jotta vienti Mustanmeren kautta saadaan käyntiin.
Sopimuksen totetumisen valvonnasta vastaa Istanbuliin perustettava elin, jossa Turkilla, YK:lla, Venäjällä ja Ukrainalla kaikilla on edustajansa. Turkin laivaston on tarkoitus huolehtia siitä, että viljalaivat pääsevät turvallisesti Mustaltamereltä Välimerelle.
Moskova myönsi pienen viivyttelyn jälkeen tehneensä iskun Odessaan ja korosti, että se kohdistui Yhdysvalloista Ukrainaan tuotuihin aseisiin. Käytännössä Putin esikuntineen halusi näin osoittaa, että se voi koska tahansa pysäyttää vientikäytävää purjehtivat viljalaivat sillä perusteella, että länsi saattaa hyödyntää niitä asekuljetuksiin.
Washingtonissa ja johtavissa EU-maissa on suhtauduttu sopimukseen kriittisesti ja epäilty Venäjän motiiveja. Saksan vihreitä edustava maatalousministeri Cem Özdemir korosti viime viikolla, että Putiniin luottaminen sopimuskumppanina on samaa kuin uskoisi joulupukkiin.
Turkin roolia sopimusneuvotteluissa on kiitelty, mutta myös kitkeriä varauksia on esitetty. Esimerkiksi Saksassa pidetään huolestuttavana sitä, että globaalien viljamarkkinoiden toimivuus voi pian levätä suurelta osin arvaamattoman presidentti Recep Tayyip Erdoğanin ja Venäjän Putinin välisen yhteisymmärryksen varassa.
Yhdysvallat on pyrkinyt yhdessä eurooppalaisten liittolaisten kanssa avaamaan vaihtoehtoisia vientireittejä Ukrainan viljalle ja lisäämään maan varastokapasiteettia. Kesäkuussa viennin määrän kerrotaan näiden toimenpiteiden ansiosta nousseen 2,5 miljoonaan tonniin, kun ennen sotaa vientiä oli noin 5-6 miljoonaa tonnia kuukaudessa.
Ukrainan varastoissa on edelleen lähes 20 miljoonaa tonnia edellisen sadon viljaa ja uudelle sadolle tarvittaisiin tilaa. Viljasopimuksella Erdoğan ja Putin halusivat asiantuntijoiden mielestä näyttää maailmalle että he pystyvät ratkaisemaan viljaongelman, jonka edessä USA ja EU ovat voimattomia.
Ainakin markkinat näyttävät vielä uskovan siihen, että sopimus toteutuu, koska viljan hinta on laskenut lähes Ukrainan sotaa edeltäviin lukemiin.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




